Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä sitä, että lapsettomat hakevat huomiota Lapsettomien Lauantaina aggressiivisesti ja negatiivissävytteisesti.
13.05.2017 |
Luin Facebookista, että yksi lapseton odottaa jännityksellä sitä hetkeä huomenna, kun ensimmäinen äiti postaa jotain ihanaa äitiyteen liittyvää. Lainaus sanasta sanaan: "Meillä jännitetään sitä hetkeä, kun joku taas Facebookissa kertoo, ettei elämä olisi elämisen arvoista jos ei olisi lapsia. Äitiyden ylistys. Ei-äitiyden latistaminen arvottomaksi, merkitsemättömäksi olemiseksi. Kuinka rakkautta ei voi ymmärtää ennen kuin on omia lapsia."
Miksi se, että joku postaa kuvan äitienpäiväkortista tai kukkakimpusta koetaan hyökkäyksenä lapsettomia kohtaan? Toki ymmärrän enemmän kuin hyvin se, kuinka kipeä asia tahaton lapsettomuus on. Meillä kesti 12 vuotta saada oma lapsi, joten tiedän jotain siitä tuskasta, vaikka lapsen sainkin.
En pidä lapsetonta naista huonompana kuin naista, joka on äiti. Miksi ihmeessä pitäisin? Mutta miksi minun pitäisi olla iloitsematta äitiydestäni ja siitä, että minulla on lapsi, kun joku lapseton voi tästä pahoittaa mielensä?
Lapsettomien Lauantai on hyvä päivä kääntää ajatukset siihen, kuinka äitiys ei ole itsestään selvä asia kaikille, jotka äidiksi haluaisivat. Ei se silti ole mikään oikeutus itkeä ja nälviä heitä, jotka äitejä ovat.
Kommentit (34)
Minä olen hiljaa mielessäni miettinyt, että miksi se lapsettomien lauantai pitää olla juuri tänään? Jos oikein lapselliseksi heittäydyn, niin voisin todeta että latistaa oikean äitienpäivän tunnelman aika hyvin. Ensin ollaan korrekteja niitä kohtaan joilla ei ole lapsia, ja sitten pitää hissutella äitienpäivä ettei loukkaa ketään.
Sillä sitähän se on tahattomasti lapsettomien kanssa. Kaikki loukkaa, ja mitään ei saa hehkuttaa eikä erehtyä sanomaan (siis vaikka omalla Facebook-seinällä yleisesti, ei nyt sentään mennä päin naamaa mitään sanomaan).
Minulla itsellä jäi aikanaan koulutus matalalle tasolle omien hölmöilyjen takia, ja ajoittain olen todella surullinen ja katkerakin asiasta. En silti valmistujaispäivänä ota kenenkään onnea henkilökohtaisena loukkauksena. Miksi ottaisin? Typerä vertaus, mutta en minä tiedä miltä tuntuu olla korkeasti koulutettu kun en sitä ole ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isänpäivää ennen voitaisiin viettää vela-lauantaita.
Miksi vapaaehtoisesti lapsettomien päivää pitäisi viettää?
Minä olen vapaaehtoisesti olematta montaa asiaa, kuten olen olematta urheilija, sisustaja tai vaikka amerikkalainen. Miksi vapaaehtoisesti jonkun olematta olemista pitäisi juhlia?
On täysin eri asia olla tahattomasti lapseton - silloin on osaton jostain, jota haluaisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella velalla on mielenterveysongelmia. Ei kannata välittää tuollaisista mahoista yhtään.
Joo, en nyt ihan tätä allekirjoita. Enkä puhunut vapaaehtoisesti lapsettomista, vaan tahattomasti lapsettomista, joille äitienpäivä on iso peikko. Tai päivä, jolloin heistä tulee peikkoja ja ärjyilevät kaikille.
ap
No kyllähän se nyt kielii ongelmista, jos ei kestä nähdä fiidissään äitienpäivän viettoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hiljaa mielessäni miettinyt, että miksi se lapsettomien lauantai pitää olla juuri tänään? Jos oikein lapselliseksi heittäydyn, niin voisin todeta että latistaa oikean äitienpäivän tunnelman aika hyvin. Ensin ollaan korrekteja niitä kohtaan joilla ei ole lapsia, ja sitten pitää hissutella äitienpäivä ettei loukkaa ketään.
Sillä sitähän se on tahattomasti lapsettomien kanssa. Kaikki loukkaa, ja mitään ei saa hehkuttaa eikä erehtyä sanomaan (siis vaikka omalla Facebook-seinällä yleisesti, ei nyt sentään mennä päin naamaa mitään sanomaan).
Minulla itsellä jäi aikanaan koulutus matalalle tasolle omien hölmöilyjen takia, ja ajoittain olen todella surullinen ja katkerakin asiasta. En silti valmistujaispäivänä ota kenenkään onnea henkilökohtaisena loukkauksena. Miksi ottaisin? Typerä vertaus, mutta en minä tiedä miltä tuntuu olla korkeasti koulutettu kun en sitä ole ;)
No itse asiassa vähän sama fiilis. Kun vappuna käyttää YO-lakkia, niin siitäkin asiasta voi pahoittaa mielensä - kaikilla kun ei ollut mahdollisuutta tai halua mennä lukioon.
Tai kun porukat jakaa maratonjuoksukuviaan, niin pitäisikö pyörätuolissa istuvien pahastua? Pitäisikö kesälomakuvat kieltää? Kielletään kaiken mukavan ja iloisen näyttäminen, ettei vaan kenellekään tule paha mieli.
Jaan kyllä saman mielipiteen: vasta oman lapsen saaminen jälkeen voi kokea aivan erilaista rakkautta toista ihmistä kohtaan. Puolisoa kohtaan rakkaus on myös erilaista. Oman lapsen myötä tulee huoli ja suojeluvaisto. Veljen/siskonlapsia voi rakastaa, kuten läheisen ystävän lasta tai omaa kummilasta. On kuitenkin aivan eri asia olla arjessa oman lapsen kanssa, huolehtia omasta lapsesta ja olla vastuussa.
Muiden lapsia voi rakastaa, mutta kyllä, vasta oman lapsen saamisen jälkeen todella tietää jotain syvemmästä rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äläpä muuta sano. Ja ylipäätään tämä, että mistään ei saisi olla iloinen, onnellinen ja kiitollinen, ainakaan julkisesti, koska joku voi pahoittaa mielensä asiasta.
Yritän itse takoa kaaliini, että meillä jokaisella on täällä oma risti kannattavana ja kukaan ei saa kaikkea haalittua itselleen. Siksi yritän iloita jokaisen onnesta ja iloisista päivityksistä, vaikka itseltä juuri se pala kakkua puuttuisi.
Ap:n lainaus löytyy blogin Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/vitunsyopa/?fref=ts
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs sitten ystävänpäivä? Miksi ei ole yksinäisyyden päivää meille, joilla ei ole parisuhdetta tai ystäviä? Kyllä niin paha mieli tulee kun joka paikassa hehkutetaan rakkautta ja itse jää kokonaan ilman.
Itse ymmärrän mikä ero on tahattomasti lapsettomien pahalla mielellä äitienpäivästä ja huonosti kouluttautuneen ihmisen pahan mielen valmistujaisista. Itse et voi aina vaikuttaa edes hoidoilla siihen lapsettomuuteen. Ja samalla se käy naiseutta vastaan koska naiskehon päätehtävä on saada lapsia. Sitten taas suurin osa voi kouluttautua ja vielä koko elämäänsä läpi kun vain on valmis tekemään sen eteen töitä ja vanhempana karsimaan elämänlaadusta muutamaksi vuodeksi.
Tosin jokainen voisi silti opetella sulkeman silmänsä jos joku asia käy hermoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioista, joista olisin voinut pahoittaa mieleni tänään:
-heräsin liian aikaisin linnunlauluun (linnun aiheuttama paha mieli)
-kaupassa myytiin jäätelöitä alennuksella ja minä retkahdin ostamaan kolme (kauppiaan aiheuttama paha mieli)
-aurinko paistoi ja likaiset ikkunat näyttivät rumalta (auringon aiheuttama paha mieli)
-mies ei ollutkaan ottanut lempiohjelmaani nauhalle eilen (miehen aiheuttama paha mieli)
-naapuri soitti pianoa juuri kun olin menossa päiväunille, koska olin herännyt liian aikaisin (lahjakas naapuri aiheutti pahan mielen)
jne jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Itse ymmärrän mikä ero on tahattomasti lapsettomien pahalla mielellä äitienpäivästä ja huonosti kouluttautuneen ihmisen pahan mielen valmistujaisista. Itse et voi aina vaikuttaa edes hoidoilla siihen lapsettomuuteen. Ja samalla se käy naiseutta vastaan koska naiskehon päätehtävä on saada lapsia. Sitten taas suurin osa voi kouluttautua ja vielä koko elämäänsä läpi kun vain on valmis tekemään sen eteen töitä ja vanhempana karsimaan elämänlaadusta muutamaksi vuodeksi.
Tosin jokainen voisi silti opetella sulkeman silmänsä jos joku asia käy hermoille
Luulen muuten, että prosentit ovat aika lailla samanlaiset niille, jotka eivät voi haluistaan huolimatta saada lasta ja haluistaan huolimatta kouluttautua pitkälle. Kouluttautumisen esteenä voi olla sekin, ettei yrittämisestä ja lukemisesta huolimatta ikinä vain pääse sisälle tai ei pärjää opinnoissaan. Tai tulee jotain, ettei ole oikeasti enää varaa opiskella vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se minustakin kyllä aika julmaa äiti-ihmiseltä sanoa että elämä ei ole elämisen arvoista jos ei ole lapsia tai että ei-äitiys on arvotonta, merkityksetöntä olemista tai että rakkautta ei voi ymmärtää ennen kuin on omia lapsia. Voisivat miettiä miltä tuollainen lapsettomasta tuntuu.
No syöpä usein aiheuttaa lapsettomuutta. Saako se lapsettomuus vituttaa ilman että joku äiti pahoittaa mielensä?
Vaikkei sen lapsettoman elämällä olisikaan merkitystä niin kyllä hänelläkin on tunteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jonkun määritelmän mukaan vela kaiketi, mutta minua ei sinänsä kiinnosta lainkaan lapsettomuuden tekeminen identiteetiksi tai mitkään tällaiset jutut. (En tiedä kiinnostaisiko, jos olisin tahattomasti lapseton, mutta en jaksa uskoa.) Aggressiivinen kommentointi on turhaa, MUTTA veikkaan että melkein kaikki tietyn iän jälkeen lapsettomat (syystä riippumatta) ovat tavanneet näitä rintansa röyhistäjiä, jotka latelevat niitä juttuja että ei voi ymmärtää elämästä tai ylipäänsä mistään mitään, jos ei ole lapsia, väittävät lapsettomien olevan epäkypsiä tai tunne-elämältään vajaita, olettavat olevan juoppoja ja huoria jne jne. Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko piikittelyn kohde jotenkin epäkypsä tai millään tavalla ylipäänsäkään normista poikkeava. itselläni on sen tarkemmin tässä määrittelemättä eräitä melko epätavallisia elämänkokemuksia, joita kenelläkään näistä röyhistelijöistä ei ole (ja jotka mielestäni ovat muuttaneet minua ihmisenä aika paljon ja kokemus on osoittanut, ettei niistä kannata keskustella henkilöiden kanssa, jolla sellaisia ei ole, seurauksena täysi blankko, eli jotain näkemystä siis heiltäkin puuttuu), mutta en nyt tietenkään ole niin sosiaalisesti kyvytön, että alkaisin kenekään kanssa riitelemään asiasta. Olettaisin lähtökohtaisesti että ihmisiä on moneen junaan ja kaikilla varmasti omat kykynsä ja vastaavasti puutteensa.
Selvyyden vuoksi: piikittelijät ovat kaiketi varmasti vähemmistö lapsiperheihmisistä (varmasti usein liittyy johonkin senhetkiseen tunnetilaan tai tuntemukseen siitä että ovat jossain tilanteessa altavastaajina, tai sitten vaan ovat yleensä piikittelyä harrastavaa ihmistyyppiä), ja tietenkään iloiset facebookpostaukset perheasioista eivät millään logiikalla ole tulkittavissa piikittelyksi. Jotkut varmasti reagoivat liian kärjekkäästi, ja se on menemistä samalle tasolle kuin nämä piikittelijät.
Vierailija kirjoitti:
On se minustakin kyllä aika julmaa äiti-ihmiseltä sanoa että elämä ei ole elämisen arvoista jos ei ole lapsia tai että ei-äitiys on arvotonta, merkityksetöntä olemista tai että rakkautta ei voi ymmärtää ennen kuin on omia lapsia. Voisivat miettiä miltä tuollainen lapsettomasta tuntuu.
En ole kenekään koskaan kuullut sanovan, että elämä ei olisi elämisen arvoista ilman lapsia.
Tällä palstalla se näyttää pyörivän yleisenä väitteenä. Miksi... haluaako joku provoilla ja aiheuttaa phaa mieltä?
Nämä negatiiviset tyypit jotka haukkuvat äitienpäivää juhlivia voisivat kipasta käymään äitiensä luonna purkaamaan negatiivisuutensa. Kertomaan kuinka omahyväsiä itsekkäitä paskoja äitinsä ovat olleet kasvattaessaan heidät ja rakastaensa heitä (sarkasmia). En tajua näitä ihmisiä. Vaikkei minulla lapsia ole enkä koskaan aijo hankkia juhlin aina äitienpäivää oman äitini luonna. Ymmärrän tuskan jos lapsi on hartaasti toivottu eikä sellaista ole kuulunut, mutta se ei tee muista äideistä syylisiä tuskaasi.
Hienoa, että äitejä syyllistetään kaikesta - jopa siitä, että on ylipäätään äiti :D
Teet niin tai näin, olet huono äiti. Nyt pitäisi jopa peitellä sitä, että on äiti!
He vaikuttaisivat vähemmän narsistisilta marttyyreiltä, jos vaikeroisivat asiasta jonakin muuna päivänä kuin äitienpäivän aattona.
t. viiden vuoden hoidoilla lapsen saanut ja myös äitienpäivisin hiljaa surrut
Mulla on lapseton koulunsa sössinyt sisko jonka miehellä on mt-ongelmia. Minä en saa puhua lapsistani, opinnoista, työstäni enkä mieheni asioista, koska sisko raivostuu, kun minä en ota häntä huomioon vaan olen liian itsekeskeinen.
Ei ole tervettä.
Isänpäivää ennen voitaisiin viettää vela-lauantaita.