Jos opiskelee yliopistossa mutta asuu vielä vanhempien luona...

Riippuu missäpäin taloa hänen huone sijaitsee.

poikkeksetta kyllä

Tytöistä en tiedä, mutta tiedän tapauksen jossa tänä vuonna 29 vuotta täyttävä kaveri asuu iskän ja äiskän kanssa. Saa ilmaisen asunnon ja ruuan. On kirjoilla yliopistossa, ollut jo 10 vuotta.

Mitenkään olematta ilkeä, niin haluaisin kyllä olla kärpäsenä katossa ja nähdä miten kaveri selittää elämäntilanteensa vieraalle naiselle. Siis esim. jossain baarissa.

Hyvin mahdollista ainakin. Minusta se on juuri peräkammarintytön prototyyppi sellainen viidennen vuoden yliopisto-opiskelija joka opiskelee jotain naisvaltaista alaa, hengailee päivät yliopistolla ja palaa aina illaksi kotiin lähiön omakoti- tai rivitaloasuntoon syömään äidin ruokia ja katselemaan pornoa isän ostamalla älypuhelimella.

Yleensä aina peräkammarin tytöt ja pojat liitetään maaseutuun mutta kyllä niitä on paljon kaupungeissakin. Varsinkin niitä tyttöjä.

Miksi kyselet tuollaista? Oletko mahdollisesti itse sellainen?

Onko ensimmäisen vuoden vai vuoden x opiskelija? Asuuko täysin vanhempien siivellä vai onko esim. oma ruokahuolto?

Joku on, joku ei. Tiedän useammankin jotka ekan korkeakouluvuoden (tai ekan syksyn) asu kotona. En tentannu syytä, koska ei se mulle kuulunu.

Minusta pitäisi olla normaalia asua vanhemmillaan, kunnes valmistuu ja tienaa itse asuntonsa kulut. Ainakaan yhteiskunnalta ei pitäisi tulla itsenäiseen opiskelija-asumiseen tukea.

-huvittavaa- kirjoitti:

Tytöistä en tiedä, mutta tiedän tapauksen jossa tänä vuonna 29 vuotta täyttävä kaveri asuu iskän ja äiskän kanssa. Saa ilmaisen asunnon ja ruuan. On kirjoilla yliopistossa, ollut jo 10 vuotta.

Mitenkään olematta ilkeä, niin haluaisin kyllä olla kärpäsenä katossa ja nähdä miten kaveri selittää elämäntilanteensa vieraalle naiselle. Siis esim. jossain baarissa.

Eiköhän kaikki peräkammarinhenkilöt määritellä samalla tavalla. Sukupuoli määrää vaan sen kutsutaanko heitä peräkammarin tytöiksi vai pojiksi. Ei sitä ovatko he sitä.

Joskus ärsyttää nämä yhteiskunnan erilaiset odotukset eri sukupuolia kohtaan. Naisten pitää olla saavuttanut jo alle kolmekymppisinä paljon kaikkea elämällään, kun taas miehiltä ei vielä edes odoteta niin paljoa ennnen kolmekymppisiä. Ei ihme, että miehiä pidetään ns. parempina monella alalla, koska heille sallitaan pidempi aika harjoitella ja kypsyä.

Minä olen vähän tuollainen. Neljäs vuosi yliopistossa täyttymässä enkä oikein vieläkään ole pois muuttamassa kotoa. Vanhempien maksamia ruokia syön mutta en ihan nyhverö ole vaan kyllä myös osallistun ruoanlaittoon ja muihin kotitöihin ihan kuin muutkin. Välillä tämä kyllä mietityttää ja ihan oikeasti tuntuu siltä että olisin peräkammarintyttö. Varsinkaan kun mitään poikaystävää tms. ei ole vielä löytynyt. Mutta ei tämä näin ikuisuuksia jatku.

Järkeväähän se tässä taloudellisessa tilanteessa on.

Mä vietin sen verran vilkasta sinkkuelämää niinä aikoina, että mua ei millään olisi voinut kutsua peräkammarin tytöksi. Vaikkakin peräkammarissa asuin.

Minusta peräkammarintyttö on enemmänkin sellainen joka itkee vauvapalstalla sitä miksi miehet tykkäävät vain isotissisistä naisista. Sillä asuuko omillaan vai vanhempien luona ei ole niinkään merkitystä.

Minusta se on jokseenkin ymmärrettävää, että tekee vaikkapa kandin asuen porukoillaan, ottaen huomioon miten opintotukea leikataan jatkuvasti ja tilanne alkaa menemään vahvasti siihen suuntaan, että jos vanhemmat ei tue asumista ja elämistä rahallisesti niin täytyy olla joko duunissa tai ottaa lainaa. Ja opintolainan maksimiahan korotettiin huomattavasti, ja en oikein usko että monikaan haluaa ottaa 20-30k velkaa varsinkaan aloilla, missä työllistyminen ei ole mitenkään varmaa.

Mitä enemmän opiskelijoilta leikataan, sitä enemmän tällaisia miehiä ja naisia alkaa näkymään, jotka asuu vanhemmillaan pitkään. 

Okei. Kyllä minulla ja esikoistyttärellä oli kohtuullisen kova tarve päästä toisistamme eroon, kun hän sai opiskelupaikan. Nyt on kiva käydä kotona kun jatkuvat nalkutukset puolin ja toisin ovat loppuneet ja mukaan saa aina ruokakassin ja ruokarahaa. Henk.koht.olen sitä mieltä, että kyllä itsenäistyminen äidin ja isän helmoista kannattaa, siinä oppii ottamaan vastuuta omista asioista ihan eri tavalla. Oikeasti, on eri asia asua vanhemmilla ja väittää että huolehdit omista asioistasi, kuin että asuisit omillasi. Se nyt vaan on niin.

On.

Ei ole.

Helsingissä on ihan tavallista et opiskelijat asuu kotona. Varsinkin ekoina vuosina.

Varmaan, mutta tosi onnekas tilanne. Opiskelee vain ja syö vanhempien pöydässä.

-huvittavaa- kirjoitti:

Tytöistä en tiedä, mutta tiedän tapauksen jossa tänä vuonna 29 vuotta täyttävä kaveri asuu iskän ja äiskän kanssa. Saa ilmaisen asunnon ja ruuan. On kirjoilla yliopistossa, ollut jo 10 vuotta.

Mitenkään olematta ilkeä, niin haluaisin kyllä olla kärpäsenä katossa ja nähdä miten kaveri selittää elämäntilanteensa vieraalle naiselle. Siis esim. jossain baarissa.

Kyllä sä olet ihan rehellisesti ilkeä tuossa.

Ei siinä, minusta on noloa, jos joku hengailee valmistumatta kymmenen vuotta yliopistolla. Toki, jos pusaa jo väikkäriä, mutta perustutkinto olisi pitänyt olla plakkarissa jo.

Kotona asuminen ei niinkään ole noloa, varsinkin täällä stadissa asunnot maksavat niin tolkuttomasti, että jos ei ole duunia, niin vaikea saadakaan omaa kämppää. Yksityisiin vuokriin ei ole varaa ja kaupungilta ei välttämättä saa, jos yksinäinen mies ja vanhemmat asuvat kaupungissa.

-huvittavaa- kirjoitti:

Tytöistä en tiedä, mutta tiedän tapauksen jossa tänä vuonna 29 vuotta täyttävä kaveri asuu iskän ja äiskän kanssa. Saa ilmaisen asunnon ja ruuan. On kirjoilla yliopistossa, ollut jo 10 vuotta.

Mitenkään olematta ilkeä, niin haluaisin kyllä olla kärpäsenä katossa ja nähdä miten kaveri selittää elämäntilanteensa vieraalle naiselle. Siis esim. jossain baarissa.

Saahan siellä olla kirjoilla vaikka 20 vuotta... Mikä sun ongelma on? Ei minua katinpaskan vertaa kiinnosta montako vuotta joku haluaa opiskella, opiskelkoot vaikka huvikseen tai järjissä pysyäkseen. Parempi opiskella kuin olla puistojuoppo.