Exä hajalla eron jälkeen, miten pitäisi suhtautua?
Erosimme jo pari vuotta sitten exän aloitteesta. Itse eron hetkellä tunteet olivat pinnassa ja hetken välit olivat viileät, mutta sen jälkeen välit ovat olleet asialliset.
Aika pian heti eron jälkeen kertoi tehneensä virheen ja vaikka ei ihan suoraan takaisin pyytänytkään, niin uskoakseni hän olisi valmis palaamaan takaisin. Liian paljon meni rikki erovaiheessa, että paluu yhteen olisi ikinä mahdollinen.
Emme ole paljon tekemisissä, mutta sen mitä tiedän sosiaalisen median, yhteisten lasten ja tuttujen kautta, olen saanut käsityksen, että hänellä menee elämässään huonosti. Ero ei ilmeisestikään ratkaissut niitä ongelmia, joita hänellä oli ja tämän lisäksi perheen hajoaminen on koetellut häntä kovasti.
Tämä kaikki tekee minusta surullisen. Haluaisin, että hänellä olisi asiat hyvin. Mitä voisin tehdä, että minun ei tarvitsisi tästä murehtia?
Kommentit (17)
Ex-vaimosi oloa helpottaa, jos korotat vapaaehtoisesti hiukan elatusmaksujasi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistat surun tunteen hänen vuokseen. Mitä muita tunteita sinulla on häntä kohtaan? Kaipausta? Arvostusta? Vihaa? Rakkautta? Intohimoa? Sääliä?
Jos et itse halua palata hänen kanssaan yhteen, voisitko rohkaista häntä etsimään uutta parisuhdetta?
En varsinaisesti osaa eritellä tunteitani häntä kohtaan. Rakkautta ja kaipausta ainakin hieman, sääliäkin todennäköisesti vähän, intohimoa ja vihaa ei enää.
En haluaisi puuttua hänen rakkauselämäänsä. Olisin kyllä onnellinen hänen puolestaan, mikäli hän löytäisi merkityksellisen ihmissuhteen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ex-vaimosi oloa helpottaa, jos korotat vapaaehtoisesti hiukan elatusmaksujasi.
Tämä olikin hieno neuvo, naisen voi siis ostaa tyytyväiseksi !?
Vierailija kirjoitti:
Ex-vaimosi oloa helpottaa, jos korotat vapaaehtoisesti hiukan elatusmaksujasi.
Lapset ovat jo aikuisia, joten elareita ei kumpikaan maksa. Vai pitäisiköhän aloittaa niiden maksaminen exälle?
ap
Kuulostat siltä, että sinäkin jollain tasolla kaipaat häntä? Onko yhteenpaluun yrittäminen todella poissuljettu asia? Avatkaa keskusteluyhteys.
Jätä turha miettiminen ja jatka elämää. Kuulokkeisiin kannata uskoa. Voit tietysti soittaa ja kysyä kuulumisia..
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat siltä, että sinäkin jollain tasolla kaipaat häntä? Onko yhteenpaluun yrittäminen todella poissuljettu asia? Avatkaa keskusteluyhteys.
Jollain tavalla varmasti kaipaan häntä. Yhteenpaluu ei kuitenkaan ole sitä, mitä minä haluan. Haluaisin vain hänen olevan onnellinen ja menevän elämässään eteenpäin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jätä turha miettiminen ja jatka elämää. Kuulokkeisiin kannata uskoa. Voit tietysti soittaa ja kysyä kuulumisia..
Mihin ihmeen kuulokkeisiin?
Vierailija kirjoitti:
Jätä turha miettiminen ja jatka elämää. Kuulokkeisiin kannata uskoa. Voit tietysti soittaa ja kysyä kuulumisia..
Minä olen jatkanutkin elämää. Kuulumisiakin on välillä soiteltu. Onko tämä mietintä turhaa, ehkä on, mutta välillä hänenkin onnellisuutensa minua edelleen arveluttaa.
ap
Sä voit vaikuttaa toisen ihmisen onneen yhtä lailla kun toivoa ettei maailmassa olisi sotia. Jos sulla tota energiaa riittää niin viittikkö ratkaista maailmanrauhan enste ja sitten siippasi ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Sä voit vaikuttaa toisen ihmisen onneen yhtä lailla kun toivoa ettei maailmassa olisi sotia. Jos sulla tota energiaa riittää niin viittikkö ratkaista maailmanrauhan enste ja sitten siippasi ongelmat.
Maailmanrauha saavutettu...nyt. Voidaanko nyt keskittyä tähän?
Luulen että jos on joskus sydämessään päättänyt tekevänsä kaikkensa toisen onnellisuuden eteen, toive toisen onnesta elää siellä aina. Huolimatta siitä onko yhdessä eläminen mahdollista vai ei.
Erosta on sen verran pitkä aika että kyllä hänen pitää itse suostaan nousta.
Jos mitenkään osoitat olevasi huolissasi tai haluavasi auttaa, hän tulkitsee sen niin että sinäkin haluat palata yhteen ja loppujen lopuksi tilanne vaan pahenee.
Toisen onni tai onnettomuus ei ole sinun vastuullasi
Vierailija kirjoitti:
Erosta on sen verran pitkä aika että kyllä hänen pitää itse suostaan nousta.
Jos mitenkään osoitat olevasi huolissasi tai haluavasi auttaa, hän tulkitsee sen niin että sinäkin haluat palata yhteen ja loppujen lopuksi tilanne vaan pahenee.
Toisen onni tai onnettomuus ei ole sinun vastuullasi
Tiedän, mutta hänen tilanteensa tekee minusta surullisen, enkä osaa kovettaa mieltäni tässäkään asiassa.
ap
Tunnistat surun tunteen hänen vuokseen. Mitä muita tunteita sinulla on häntä kohtaan? Kaipausta? Arvostusta? Vihaa? Rakkautta? Intohimoa? Sääliä?
Jos et itse halua palata hänen kanssaan yhteen, voisitko rohkaista häntä etsimään uutta parisuhdetta?