Lue keskustelun säännöt.
Ihastunut työkaveriin
24.04.2017 |
No nyt on päänuppi ihan sekaisin. Elän hyvässä (kyllä, ihan oikeasti) parisuhteessa. Otin ja menin sitten kuitenkin VAHVASTI ihastumaan työkaveriini.
Järki vie toisaalle ja tunteet toisaalle.
Millaisia kokemuksia muilla on näistä vastaavista tilanteista? Kuinka hommassa on lopulta käynyt (onko tullut suhde, erottu nykyisestä suhteesta tai kuopattu koko ihastus)?
Tietysti tässä kysymysmerkkinä leijuu myös epävarmuus homman molemminpuolisuudesta. Perhana.
En oikein itsekään tiedä miten haluaisin asian olevan ja mihin päättyvän.
Nyt viisaita sanoja, mielipiteitä..?
Kommentit (41)
Olin tuossa tilanteessa vajaa kaksi vuotta sitten. Olen itse naimisissa, mies on sinkku. Ja jos nyt voisin kääntää aikaa taaksepäin, en puhuisi koskaan sanaakaan tuon miehen kanssa. En kertonut tunteistani eikä meillä ollut suhdetta, muuta kuin työkaveruus, mutta juttelimme paljon ja jonkin aikaa lähettelimme sähköpostia. Itken ja kaipaan häntä vieläkin. Tuhlasin aikaani häneen ja satutin itseäni tyhjän takia, ei olisi kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei kuitenkaan ole hyvässä parisuhteessa. Ja voihan sen oikean elämänkumppanin tavata myös töissä. Ei nämä ole mustavalkoisia juttuja.
Mihin ihastuit tässä työkaverissa?
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.
Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.
Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
Tämä siis AP ja lainaus viestistä johon vastasin jäi puuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei kuitenkaan ole hyvässä parisuhteessa. Ja voihan sen oikean elämänkumppanin tavata myös töissä. Ei nämä ole mustavalkoisia juttuja.
Ap yläpeukuttu koska haluaa lietsoa ihastusta. Nää on niin näitä.
Ap kuitenkin on itse hyvässä suhteessa! Niitä ei kasva joka oksalla. Unohda ihastuksesi, seksin perässä ei pidä tehdä ratkaisevia typeryyksiä. Todennäköisesti jäät jossain vaiheessa ulisemaan exäsi perään kuitenkin, vaikka antaisit ihastuksen johtaa johonkin ja toisaalta ei ole ollenkaan sanottua että tilanteen eteneminen olisi sinusta kiinni. Voi olla että toinen ei lämpene sinulle riittävästi vaikka pitäisikin sinusta tai flirttailisi jopa, joten älä uppoa syvemmälle haavemaailmaasi.
Täällä yksi aivan samassa tilanteessa :( mulla oli kanssa hyvä parisuhde ja tää tunne tuli aivan puskista. Olen saanut työkaverilta kyllä vastakaikua..joka toinen päivä olen valmis eroamaan ja hyppäämään tuntemattomaan ja taas seuraavana päivänä haluan pysyä tutussa ja turvallisessa. Niin hermoja ja sydäntä raastava tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
AI miksi? Koska olet päästänyt itsesi himon valtaan. Piste. On kuin maksalaatikon valitsemista luopua ajatuksesta karkinmakeasta rakastumisesta ja paneskelusta.
Ihastuin työkaveriin vaikka olen hyvässä suhteessa. Noin 8kk kesti intensiivisin aika jolloin pää oli hajota. Nyt alan vihdoin päästä yli. Koskaan en työkaverille tunteitani tunnustanut, mutta hän saattoi arvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit tässä työkaverissa?
Jaaa-a. Sillä ei nyt ehkä ole väliä mihin, ihmisethän ihastuvat toisissa niin eri asioihin. Miksi asiaa kysyt? Koetko että tällä on jokin merkitys?
Mutta vastaan toki kysymykseesi. Fiksuus ja huumorintaju. Keskinäinen kemia? Olemus ja tapa kantaa itsensä? Siinä ensimmäiset mieleen tulleet. Kyseessä ei siis ole mikään yhdeltä silmäykseltä syntynyt tunne vaan salakavalasti mukaan hiipinyt kuumotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
AI miksi? Koska olet päästänyt itsesi himon valtaan. Piste. On kuin maksalaatikon valitsemista luopua ajatuksesta karkinmakeasta rakastumisesta ja paneskelusta.
Ja voihan tuolla miehellä varmaan olla jotain muutakin kiehtovaa kuten paksumpi lompakko tai komeampi ulkonäkö kuin miehelläsi kun olet kerran mennyt ihastumaan.
Voi teitä, pysykää erossa työkavereista. Ongelmia seuraa varsinkin jos ei olla ihan tasaveroisia duunareita sadan muun joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit tässä työkaverissa?
Jaaa-a. Sillä ei nyt ehkä ole väliä mihin, ihmisethän ihastuvat toisissa niin eri asioihin. Miksi asiaa kysyt? Koetko että tällä on jokin merkitys?
Mutta vastaan toki kysymykseesi. Fiksuus ja huumorintaju. Keskinäinen kemia? Olemus ja tapa kantaa itsensä? Siinä ensimmäiset mieleen tulleet. Kyseessä ei siis ole mikään yhdeltä silmäykseltä syntynyt tunne vaan salakavalasti mukaan hiipinyt kuumotus.
Tuhannen taalan kysymys: vaihtaisitko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
AI miksi? Koska olet päästänyt itsesi himon valtaan. Piste. On kuin maksalaatikon valitsemista luopua ajatuksesta karkinmakeasta rakastumisesta ja paneskelusta.
Täällä tuli hymy huulille maksalaatikkovertauksesta. Tottahan tuo.
Siinäpä se, kuinka vakuuttaa itsensä uudestaan siitä, että tuo maksalaatikko on parempi vaihtoehto. Lusikka kauniiseen käteen ja lapioimaan?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä todella tiedä miksi mielestä ei pysty karistamaan pohdintoja siitä, mihin tämä ihastuminen voisi johtaa.
Jos ihastumisen tunteesta luopuminen olisi ollut helposti päätettävissä, uskon että en olisikaan näin turhautunut tilanteesta.Tietoisesti en koe hakeneeni mitään "jännitystä" tai "seikkailua" elämääni.
Siksi tilanne tuli vähän puskista ja olen aika järkyttynytkin näin vahvasta vetovoimasta.Oliko omassa tilanteessasi ihastuminen milemminpuolista? Uskon että tästä on helpompi päästä yli jos en saa vastakaikua. Pyrin siis käyttäytymään asiallisesti, mutta kyseessä läheinen työkaveri jota en vain voi vältellä. Juttua riittää ja sama aaltopituus löytyy, joten olisi haastavaa alkaa kovin jäätäväksi yhtäkkiä.
AI miksi? Koska olet päästänyt itsesi himon valtaan. Piste. On kuin maksalaatikon valitsemista luopua ajatuksesta karkinmakeasta rakastumisesta ja paneskelusta.
Ja voihan tuolla miehellä varmaan olla jotain muutakin kiehtovaa kuten paksumpi lompakko tai komeampi ulkonäkö kuin miehelläsi kun olet kerran mennyt ihastumaan.
Voi teitä, pysykää erossa työkavereista. Ongelmia seuraa varsinkin jos ei olla ihan tasaveroisia duunareita sadan muun joukossa.
Samaa mieltä. Elämä olisi paljon helpompaa ilman tämmöisiä ylimääräisiä kiemuroita joita ei meinaa saada karistettua pois.
AP
En usko että elät hyvässä suhteessa, joku siitä puuttuu tai huono vaihe menossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit tässä työkaverissa?
Jaaa-a. Sillä ei nyt ehkä ole väliä mihin, ihmisethän ihastuvat toisissa niin eri asioihin. Miksi asiaa kysyt? Koetko että tällä on jokin merkitys?
Mutta vastaan toki kysymykseesi. Fiksuus ja huumorintaju. Keskinäinen kemia? Olemus ja tapa kantaa itsensä? Siinä ensimmäiset mieleen tulleet. Kyseessä ei siis ole mikään yhdeltä silmäykseltä syntynyt tunne vaan salakavalasti mukaan hiipinyt kuumotus.
Tuhannen taalan kysymys: vaihtaisitko?
En osaa vastata kysymykseesi lainkaan, koska näen tilanteen jotenkin täysin mahdottomana. Molemmat parisuhteessa, perheellisiä ja kaikkea. Eli tilanne on ehdoton EI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei kuitenkaan ole hyvässä parisuhteessa. Ja voihan sen oikean elämänkumppanin tavata myös töissä. Ei nämä ole mustavalkoisia juttuja.Ap yläpeukuttu koska haluaa lietsoa ihastusta. Nää on niin näitä.
Ap kuitenkin on itse hyvässä suhteessa! Niitä ei kasva joka oksalla. Unohda ihastuksesi, seksin perässä ei pidä tehdä ratkaisevia typeryyksiä. Todennäköisesti jäät jossain vaiheessa ulisemaan exäsi perään kuitenkin, vaikka antaisit ihastuksen johtaa johonkin ja toisaalta ei ole ollenkaan sanottua että tilanteen eteneminen olisi sinusta kiinni. Voi olla että toinen ei lämpene sinulle riittävästi vaikka pitäisikin sinusta tai flirttailisi jopa, joten älä uppoa syvemmälle haavemaailmaasi.
Ihminen se työkaverikin on. Ja jonkinlainen ystävyys siinä voi olla.
Minusta näitä ei kannata liikaa miettiä vaan ihmissuhteet kehittyy jos sikseen menee, ilman että oma nykyinen suhde olisi huono vaan ihan täysin se minkälainen suhteesi nyt on kenen tahansa läheisesi kanssa.
Yhtälailla voisi ajatella että se ihmissuhde siihen työkaveriin on myös ainutlaatuinen.
Loppujen lopuksi kyse on aina sinusta itsestäsi, koska elät omaa elämääsi. Se mitä teet ja mitä valintoja teet on sinun omaa määrittelyä. Parisuhteessakin voi olla itse sanomassa mitä itse tahtoo ja kenen kanssa ja se sopii tai ei sovi kumppanille.
Kukaan ei voi määritellä sinulle mitä sä teet ja miten kuuluu elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei kuitenkaan ole hyvässä parisuhteessa. Ja voihan sen oikean elämänkumppanin tavata myös töissä. Ei nämä ole mustavalkoisia juttuja.Ap yläpeukuttu koska haluaa lietsoa ihastusta. Nää on niin näitä.
Ap kuitenkin on itse hyvässä suhteessa! Niitä ei kasva joka oksalla. Unohda ihastuksesi, seksin perässä ei pidä tehdä ratkaisevia typeryyksiä. Todennäköisesti jäät jossain vaiheessa ulisemaan exäsi perään kuitenkin, vaikka antaisit ihastuksen johtaa johonkin ja toisaalta ei ole ollenkaan sanottua että tilanteen eteneminen olisi sinusta kiinni. Voi olla että toinen ei lämpene sinulle riittävästi vaikka pitäisikin sinusta tai flirttailisi jopa, joten älä uppoa syvemmälle haavemaailmaasi.
En ole yläpeukuttanut vielä yhtään viestiä, nyt oli siis kyseessä joku muu.
Alkekirjoitan paljon asioita tuosta mitä kirjoitit.
En näe nykyistä suhdettani puutteellisena. Minulla on hyvä mies, joka toki ei täytä aivan kaikkia toiveitani mitä voisin elämänkumppaniltani toivoa. Kuitenkin rakastan häntä yhä, kuten monta vuotta olen tehnytkin.
En ole itsekään täydellinen.
Toivoisinkin oikeastaan, että tilanne olisi juuri näin, etten saa vastaan mitään lämpöä ihastukseltani. Näinhän juttu lopahtaisi itsestään.
AP
Vierailija kirjoitti:
En usko että elät hyvässä suhteessa, joku siitä puuttuu tai huono vaihe menossa
Voi olla. Koen, että parisuhteeni on kuitenkin pitkässäjuoksussa hyvä. Ei mikään pidempi ihmissuhde ole jatkuvaa auringossa paistattelua vaan haasteita tulee vastaan.
Tämmöistä mikä nyt on, ei vain ole koskaan ennen tullut vastaan.
AP
On kokemusta. Pari vuotta piehtaroin ihastuksen tunteessa, välillä meinasi nuppi hajota. En kuitenkaan koskaan tehnyt mitään, en selvänä, en kännissä firman bileissä vaikka olisi ehkä ollut tilaisuus. Ja olen niin onnellinen siitä. Ihastus haipui nimittäin, pikkuhiljaa ja ymmärsin että omassa parisuhteessani oli paljon selvittämättömiä asioita. Se oli peiliin katsomisen paikka, mutta opin paljon itsestäni. Ihastuksia tulee toisinaan, mutta jos kyseessä on varatut henkilöt niin harkitse todella tarkkaan. Todella. Haluatko lähteä leikkiin missä voi oikeasti särkyä sydämet?
Ei kannata ruokkia niitä omia ajatuksia siitä toisesta, keskity työhösi, parisuhteeseesi jne. Jos todella olet hyvässä suhteessa niin miksi edes miettisit mihin haluaisit tuon toisen jutun päättyvän? Ihastumisen tunne on ihana, mutta joskus ei ole haitaksi olla sitä järkeäkin mukana.