Stressaatteko joskus jotain niin paljon, että

Ei koita. Uutta tulee

Mä olen kans huomannut, että uutta murhetta tuntuu pukkaavan jo jonossa.

Peri kertaa on tuolta tuntunut. Ensimmäisen kerran yo-kirjoituksissa ja toisen kerran opintojen loppuvaiheessa. Kolmannen kerran, kun päätin aikuisena jatko-opiskella. 

Opiskelu ei selvästikään sovi minulle, koska töissä ei koskaa ole ollut samanlaista stressiä, vaikka teen hyväpalkkaista asiantuntijatyötä.

Just tuo tunne. Elän sitä hetkeä varten kun stressinaihe poistuu. Ja siellähän se uusi tosiaan odottaa heti kulman takana...

Vierailija kirjoitti:

Just tuo tunne. Elän sitä hetkeä varten kun stressinaihe poistuu. Ja siellähän se uusi tosiaan odottaa heti kulman takana...

Näinhän se menee. Uskon kuitenkin, että mikäli tämä valtavan stressin aiheuttaja on jotakin ennenkokemattomaan viittavaa, niin vastaavan tyyppinen tilanne ei ehkä jatkossa aiheuta yhtä paljon sydämentykytyksiä ja ahdistusta. Ihminen ikään kuin vahvistuu.

Ap

Stressaan joskus niin kovasti, että se tuntuu jo fyysisesti. Sydämen muljahtelu, päänsärky, unettomuus..

Vierailija kirjoitti:

Stressaan joskus niin kovasti, että se tuntuu jo fyysisesti. Sydämen muljahtelu, päänsärky, unettomuus..

Tuttua minullekin. Viikkokausia ennen h-hetkeä elämä pyörii täysin vain kyseisen asian odottamisessa ja ahdistuksessa.

Ap

Joo, mutta sen onnen ja autuuden sijaan tuleekin aina vain lisää stressattava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressaan joskus niin kovasti, että se tuntuu jo fyysisesti. Sydämen muljahtelu, päänsärky, unettomuus..

Tuttua minullekin. Viikkokausia ennen h-hetkeä elämä pyörii täysin vain kyseisen asian odottamisessa ja ahdistuksessa.

Ap

Jep, niin tuttua.. :( varsinkin jos on taipuvainen stressaamaan asioista, niin melkein aina on joku stressi päällä. Oon kans samanlainen että murehdin tulevista asioista jo kauan etukäteen.

-nro 6

Ei, vaan stressaan niin paljon, että tästä en selviä ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Stressaan joskus niin kovasti, että se tuntuu jo fyysisesti. Sydämen muljahtelu, päänsärky, unettomuus..

Sama täällä, unohtamatta hartia-/niskajumeja, lihaskramppeja ja -nykinöitä. Tunnen tulevani hulluksi kun on kunnon stressi päällä...

Teen tuota aika usein ja kyllähän se on tottakin sen hetken verran. Yritän kuitenkin asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Loppujen lopuksi erittäin harva asia on sellainen, että sillä olisi loppujen lopuksi kovinkaan suurta merkitystä pitkässä juoksussa vaikka sen mokaisi kuinka pahasti.