En osaa kasvattaa tytärtä. Olen surkea äiti.
Eilen kuuntelin juuri uimahallin pukkarissa, kun opettaja keskusteli luokkansa tyttöjen kanssa, sujuvaa smalltalkkia, kyselyä, sellasta tyttöjen naukumista.
Itse en osaa yhtään tuota naukumista " vooi kuinka söpö, ihanaa, vooi"
En ymmärrä tyttären kiljumista tai kirkumista.
En ymmärrä naisellisia raivokohtauksia.
Mua rupeaa vaan jäätävästi vituttamaan sellainen naukumalla puhuminen ja ännöttäminen, mitä tytär pitää kun on ollut joidenkin ikätovereidensa kanssa, tiättekö sellainen jokainen lause loppuu falsettiin ja sellaista esittämällä puhumista.. Meinaan saada aivoveritulpan. Ei minulla itselläkään ole naispuolisia ystäviä, varmaan juuri johtuu tuon sosiaalisen taidon puutteesta.
Helppiä, onko muita?
Kommentit (19)
Tiedättekö yhtään mitä tarkoitan? Sitä naukumista ja äninää mitä tytöt ja naiset pitää keskenään, kiehnäämistä ja " sä oot mun bestis" ininää..
Oletko nähny tyttöjä alasti uima hsllis
Teidän suhteessa on isompia ongelmia kuin ärsyttävä puhetapa.
Olen samanlainen kuin sinä :) mutta en tiedä mitä sanoa, oma tyttäreni on vasta 2v.
Ehkäpä auttaa, että ajattelet asian kuuluvan lapsen kehitysvaiheeseen, minuus vasta kehittymässä, halutaan tietysti olla niinku kaverit... se on hänen mielestä kivaa! Hän siitä muuttuu tai sitten hänestä tulee sellainen naisten kanssa viihtyvä ihminen, sehän on vain hyvä asia!!
Itse ku en koe helpoksi tätä ettei osaa naisten kaa rupatella niitä naisten juttuja, enkä tosiaan edes ymmärrä. Mutta en halua opetellakkaan, koska se ei olisi sitten minä.
Itselläni on neljästä lapsesta yksi poika sellainen, jota mä en ymmärräääärgh!!!!!!!
Kauhean puhelias ja kaikilta tavoiltaan niin erilainen ku minä, mut jotenkin se ois vaan kestettävä, ilman vielä että aiheuttas lapselleen mitään vahingoja.
Järkesi on ylittänyt tunteet. Et voi enää elää kuin sosiaalisen eläimen kuuluu. Toisaalta kykenet rationaalisiin ratkaisuihin.
Osaatteko te pitää tyttärienne kanssa tälläistä äninää?
Eikö muilla mene hermot likkojen esittämiseen ja jatkuvaan teatteriin?
Ymmärrän tasan tarkkaan. Inhosin tuota nuorena, enkä itse osannut hihitellä ja kimitellä. Mikä vielä oudompaa, tyttöporukat teki tätä erityisesti jos poikia oli läsnä. Se on siis esittämistä ja jotain epävarmuutta sukupuolesta.
Sun ei tarvitse esittää samanlaista, annat hyvä mallin tyttärellesi siitä, että ihmiset ovat erilaisia.
Itse olen vela niin en joudu painimaan tämän kanssa. Valitettavasti vaan minulla on nuorempia kollegoita töissä, jotka käyttäytyvät melkein yhtä idioottimaisesti. Kaikkea hehkutetaan, kimitetään, halitaan ja pusi-vitun-pusi :)
Ei kai siihen naukumiseen tarvitse aikuisen mukaan mennä? Teen työtä alakouluikäisten (suurin osa tyttöjä) kanssa harrastustoiminnan puolella, ja kyllähän he ihailevat ja ihkuttelevat jos sun mitä aina välillä. Esittelevät mulle joskus söpöjä kuvioita laukuistaan/kännyköistään/vaatteistaan. Sanon ystävällisesti "Onpa kiva/söpö/hauska!", mutta en kyllä koe tuota minään naukumisena. Mainitsemasi sujuva small talk on minun kirjoissani suht tavallisista, lapsen elämään kuuluvista asioista kyseleminen ja niiden kommentoiminen: mitä aiot tehdä lomalla, onko sinulla sisaruksia/minkä ikäisiä/nimisiä, mitä muuta harrastat... Ei minusta tarvitse taantua lapsen tasolle "naukumaan", vaan jutella niitä näitä mitä periaatteessa voisi aikuisillekin jutella, kuunnella lasta ja johdatella häntä kertomaan asioistaan. Lapset puhuvat tosi mielellään omista jutuistaan, perheestään, harrastuksistaan ja kavereistaan, eli paljon ei tarvitse edes itse sanoa väliin. Jos naukuminen ärsyttää ja meinaa tulla aivoveritulppa, älä keskity naukumiseen vaan siihen, mitä lapsi sanoo. Ja mikä ongelma, jos hän naukuu vain kavereidensa seurassa eikä teillä kotona (sinulle)? Yrittää löytää vain paikkaansa porukassa.
Minä en oikein ymmärrä ajatusta, että naiset puhuisivat eri juttuja kuin miehet? Itse ainakin juttelen molempien kanssa aika samalla tavalla, töistä ja elämästä, harrastuksista, opiskeluista tms mikä nyt on kenellekin ajankohtaista.
Etkö voi olla hyvä äiti tyttärellesi millään muulla tavalla kuin opettelemalla puhumaan kuin teinitytöt? Eiköhän ne hyvän äitiyden lähtökohdat ole jossain ihan muualla...
En minäkään osaa tuota muuten kuin matkimalla.
Kun tytär oli pieni, pidimme yhdessä hauskaa matkimalla tuollaista tyttöjen falsettityyliä. Voi kun ihqu iik mä en kes-tä!
Nauroimme yhdessä, mutta tytär lopetti sen pian. Ehkä esitys tuli liian lähelle hänen koulutoveriensa todellista tyyliä.
Oonkohan sitten pilannut mun tyttären kun olen kasvattanut sen kuten veljensä enkä ole naukunut yhtään, tyttö täyttää 15v?
Miksi ihmeessä sinun pitäisi naukua samalla tavalla? Puhut vaan normaalisti. Naukukoon tytöt keskenään. En ihmettele että nykyvanhemmat ovat pulassa kun tällaisista asioista stressataan..
Jep, ap:n ei tarvitse naukua. Paitsi keskustellessaan kissojen kanssa.
Ei sinun tarvitse olla teinityttö, eikä teinityttöjenkään ole mikään pakko "naukua" jos se ei ole itselle luontaista. Anna tyttäresi olla oma itsensä ja ole sinä oma itsesi.
Trollaustahan tämä tietysti oli.
Tuo naukuminen ja esittäminen on kyllä typerää
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tasan tarkkaan. Inhosin tuota nuorena, enkä itse osannut hihitellä ja kimitellä. Mikä vielä oudompaa, tyttöporukat teki tätä erityisesti jos poikia oli läsnä. Se on siis esittämistä ja jotain epävarmuutta sukupuolesta.
Sun ei tarvitse esittää samanlaista, annat hyvä mallin tyttärellesi siitä, että ihmiset ovat erilaisia.
Itse olen vela niin en joudu painimaan tämän kanssa. Valitettavasti vaan minulla on nuorempia kollegoita töissä, jotka käyttäytyvät melkein yhtä idioottimaisesti. Kaikkea hehkutetaan, kimitetään, halitaan ja pusi-vitun-pusi :)
Joo, mut jotenkin heräsin eilen siä pukkarissa siihen naukunaan. Se nuori opettaja piti sellaista ihme äkinää niiden lasten kanssa. Musta tuntu että puren pääni poikki kun jouduin kuuntelemaan sitä.
Ja tytär siinä perinteisiä " kato, tolla tytöllä on tollaset kengät/ paita/ sukat, melkein samanlaiset kun mulla"- äninää. Aarg.
Käy jonkun tyttökaverin kanssa jossain niin menee viikkoja tytöllä päästä tuosta falsettiin nousevasta äkinästä.
Eikö voi puhua " normaalisti"?
Ja se n. 30 vee opettaja puhui niiden 2-3 luokkalaisten tyttöjen kanssa juuri määkimällä, naukumalla.
- KamillA!MitÄ Sää MeinAAT laittAA päällE sinnE discOONNN??
Yms..
Ja tämä lauma kimitti ja smalltalkkas yhden 15 min näin.. Kyllä meinasi hermo mennä.
Tytär aloitti kotona taas tämän " ihana pikkuveli pusi pusi ai kun oot söpö öööhh äähhh- kimityksen, vaikka luonteeltaan on kaikkea muuta kuin kiva pikkuveljeään kohtaan. Ihme esittämistä.. Mut sellaisia akat on mun käsityksen mukaan.
Joo, ei tarvi mun olla sellainen, mutta siinäkö on naisten " kanssakäymisen" taito, mitä en ole ikinä oppinut?
Miau