Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syyllinen olo uupumuksesta ja masennuksesta. Oliko sairasloma oikea ratkaisu?
21.04.2017 |
Olin jo pidemmän aikaa tuntenut jatkuvaa väsymystä ja arvottomuuden tunneta.
Keskittymiskykyni ja muisti pätki töissä pahasti ja koko itseluottamus työnkin suhteen oli kadonnut.
Jotenkin tunsin koko ajan, että voimani ovat lopussa mutta pakotin itseni jaksamaan. Tein kaikkeni jotta pääni pysyisi kunnossa ja jaksaisin.
Muutin elintapojani, yritin keksiä mieltä piristäviä asioita ja liikuin enemmän.
Vaikka olen tunnollinen ja vastuullinen työntekijä niin virheitä alkoi tulla jatkuvasti enemmän keskittymiskykyni kadottamisesta vuoksi. Tunsin koko ajan enemmän epäonnistuneemmaksi itseni, tuntui että kaikki inhoavat minua ja ahdistus oli suuri. Lopulta tilani vain huononi asteittain ja se näkyi töissä sillä, että kävin ylikierroksilla, olin pahantuulinen ja lopulta itkuinen.
Minuun ei oikein saanut yhteyttä ja olin usein hiljainen ja poissaoleva.
Aloin usein itkemään töissä ja tuntui ettei minusta ole mihinkään.
Kotona mietin itsemurhaa ja tuntui, ettei elämässäni ole mitään järkeä.
Jaksaminen vain alkoi käymään ylivoimaiseksi ja väsyin todella nopeasti.
En enää tuntenut mitään mielihyvää ja olin vain todella voimaton.
Jouduin hakeutumaan avun piiriin ja ottamaan sairaslomaa.
Työkaverit ovat tietoisia tilastani ja muutamat tukevat minua.
Pitävät oikeasti hyvänä työntekijänä ja sanovat ettei minun tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Venytin vain avun hakemista liian pitkälle ja siksi olen aivan loppu.
Johtajakin jo soitti mutta en kyennyt keskustelemaan ja sanoi, että hänelle voi puhua kaikesta mikä ahdistaa.
Olin niin itkuinen etten pystynyt puhumaan mutta soitan hänelle myöhemmin ja yritän selittää rehellisesti vaikka tuntuu tyhmältä selittää etten yksinkertaisesti jaksa.
Nyt tuntuu paremmalta kun saan luvan hieman levätä ja saada ajatuksia kasaan. Vaikka olen hyvin lääkevastainen ihminen niin kokeilin unilääkettä ja tuntuu ihanalta kun en käy ylikierroksilla ja enkä ole niin ahdistunut.
Eniten ärsyttää että kaikesta yrityksestä huolimatta jouduin tähän pisteeseen. Ja olen niin nuorikin vielä ja vasta vuoden ollut töissä, joten harmittaa, jos annoin heikon kuvan muille.
Olen itseasiassa ollut todella vahva mutta jokin stoppi tuli ja toivon, että työnantajat ymmärtävät eivätkä pidä heikkona ihmisenä.
Kommentit (15)
Tsemppiä!
Itselleni on käynyt samoin. En jäänyt sairaslomalle heti, vaikka lääkäri suositteli, vaan jatkoin vaan. Lopulta olin niin huonossa kunnossa, että luulin pystyväni lukemaan muiden ajatuksia. Kävin ylikierroksilla ja olin ahdistunut. Sain kaksi viikkoa sairauslomaa, vaihdoin työpaikkaa ja vähitellen alkoi helpottaa. Minä en masentunut vaan ahdistuin.
Työelämässä tapahtuu tuollaista nykyään varsin usein. Ja varsinkin nuorille, joilla on vasta lyhyt kokemus työelämästä.
Et ole heikko vaan pikemminkin terve, jota nykytyöelämä ei useinkaan ole.
Ota nyt lungisti. Mieti, mistä nautit ja keskity siihen. Ota aikaa itsellesi. Töissä et ole korvaamaton.
Kun olet vähän levännyt, koeta miettiä, mitkä asiat työssäsi ovat sellaisia, että ne ottavat enemmän kuin antavat.
Mutta ensin lepoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, halaus sinulle! Älä turhaan kanna syyllisyyttä, väsymys, käsittelemättömät taakat, nousevat pintaan kysymättä parhaiten sopivaa aikaa. On parempi että saat levätä ja työstää asioita, nyt kun olet nuori ja sinulla on kaikki kasvun mahdollisuudet edessäsi kuin venyä äärimmilleen, tuhlata aikaa ja kenties katkeroitua ilman apua. Toivon, että löydät hyvää keskusteluapua itsellesi. Älä mieti toisten suhtautumisia, heillä omat asiansa sydäntään lähellä mietittävänä. Ja sinä olet kykenevä, ahkera, pystyvä, nyt vain on tällainen hetken pysähtymisen, levon ja ehkä sisäisen pohdiskelun aika. Puhu lempeästi itsellesi! Siunausta, olet tärkeä ja arvokas.
Apua kannattaa hakea ajoissa. Kuulostaa että annoit tilanteen mennä tosi pahaksi ennenkuin hakeuduit avun piiriin. Jälkisiivauttahan tämä on mutta jatkoa varten, ajoissa haettu apu lyhentää ongelmien pitkäkestoisuutta ja monesti myös niiden laajuutta.
Iso kiitos vastaajille!
On lohduttavaa kuulla, ettei sairasloma ole tarpeeton. On kauheaa ajatella, että vointi olisi mennyt vielä huonommaksi.
Itseasiassa olisin saanut varmaan kenkää ennen sitä jo kun niitä virheitä alkoi tulemaan enkä ollut enää niin hyvä työkaverikaan.
Nyt en vain tiedä kauan minun pitäisi olla poissa. Antoivat alkuun viikon sairaslomaa mutta minua vähän pelottaa riittääkö se.
Tietenkin tahdon töihin takaisin ja olla taas hyvä tekijä mutta saanko itseni kuntoon niin pian.
Päivä kerrallaan.
Luen mielelläni muidenkin vastauksia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikon sairausloma ei riitä toipumiseen. Usein vaaditaan vähintään kuukauden sairausloma. Sinun pitää myös lepäämisen ohella oppia stressinhallintaan keinoja, joiden avulla pystyt säätelemään kuormittumista tulevaisuudessakin. Suosittelen psykofyysistä fysioterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä siitä, että viikon sairausloma ei riitä. On kokemusta asiasta omilta nuoruusvuosilta.
Toki nykyään lehdissä kirjoitetaan, että pitkä sairausloma ei ole hyväksi. Minulle se kuitenkin sopi 15 vuotta sitten. Pääsin kunnolla rauhoittumaan ja nukkumaan ja sen jälkeen oli oikeasti kiva päästä takaisin töihin, kun tunsi olevansa tasapainossa.
Toisaalta ihmiset ovat yksilöitä.
Veikkaan, että saat vielä toisen sairauslomaviikon vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasloma ei ole koskaan oikea ratkaisu masennukseen.
Olin itse poissa töistä vuoden vakavan masennuksen ja työuupumuksen vuoksi. Sairaalan osastolla seurattiin toimintakykyä ja pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Suoraan sanoen olin dille. En muistanut asiota, joita olin tehnyt pari tuntia aiemmin
Miten tähän päädyttiin? Tekemällä viisi vuotta töitä keskimäärin 70 tuntia viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos esimiehesi ja työkaverisi ovat fiksuja kuten vaikuttaa, niin he ymmärtävät että kyse ei ole heikkoudesta vaan vastaava voisi käydä aivan kenelle tahansa. Älä siis sinäkään turhaan soimaa itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
^