Työkaveri suuttui kun en valita 1800 palkastani.

Mihin sinun pitäisi työkaverin mielestä välittää? Vai pitäisikö valittaa ihan valittamisen ilosta?

Vierailija kirjoitti:

Mihin sinun pitäisi työkaverin mielestä välittää? Vai pitäisikö valittaa ihan valittamisen ilosta?

*välittää= valittaa

Vierailija kirjoitti:

Mihin sinun pitäisi työkaverin mielestä välittää? Vai pitäisikö valittaa ihan valittamisen ilosta?

Valittamisen ilosta varmaan :) ap

Työkaveri siis haluaa, että valitatte palkasta, jotta pomo antaa parempaa palkkaa? Tuolta ainakin vaikuttaa, eikä kehtaa yksin valittaa.

Ehkä se ajattelee, että jos muutkin valittaa, niin sitten hänellä on paremman chäänssit saada palkankorotus myös valittaessaan.

Eikai kukaan suutu tuollaisesta asiasta, ellei ole oma lehmä ojassa?

Hieno homma, että osaat pitää taloudestasi noin hyvin huolta, AP :) Jatka samaan malliin!

Työkaverisi saattaa olla vain kateellinen sinulle, koska hänen omat elämänhallintataitonsa eivät ole samalla tasolla. 

Ei palkkaa saa omien menojen mukaan vaan työn vaativuuden. Työajat ym. voivat lisätä sitä hieman. Jos työkaverisi pitää työtänne vaativampana kuin siitä saatu korvaus on, niin valitus voi olla paikallaan.

Sinulle antaisin ohjeeksi asettautumisya myös muiden asemaan. Jos sinulla olisi lapsi tai kaksi, saattaisit olla palkkasi riittävyydestä eri mieltä.

Siis haluaako työkaveri, että valittaisitte palkkatasostanne yhdessä työnantajallenne parempien ansioiden toivossa, vai onko tuo vain tuollaista kahvitaukourputusta, että kaikilla pitäisi olla yhtä tyytymätön olo, jonka kautta syntyy jonkin "shared misery"-bondauskokemus? Jos ensimmäistä, niin perustelkaa palkankorostustarve fiksusti ja yhtenäisenä joukkona pomolle, ja jos toista, niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Mä opsikelen uuteen ammattiin jossa peruspalkka on tuo n. 1600-1800 ja oli kamala vininä ja valitus luokassa miten se ei riitä mihinkään. Juu ei riitä ei.. mulla ainakin riittää ja ihan ruhtinaallisesti vielä :)

Vierailija kirjoitti:

Ei palkkaa saa omien menojen mukaan vaan työn vaativuuden. Työajat ym. voivat lisätä sitä hieman. Jos työkaverisi pitää työtänne vaativampana kuin siitä saatu korvaus on, niin valitus voi olla paikallaan.

Sinulle antaisin ohjeeksi asettautumisya myös muiden asemaan. Jos sinulla olisi lapsi tai kaksi, saattaisit olla palkkasi riittävyydestä eri mieltä.

Palkat on henkilökohtaisia. Ensinnäkään palkoista ei ole edes pakko keskustella, se on täysin oma asia miten paljon sitä rahaa tahkoaa. Toisekseen, jos lapsiperheessä on ongelma rahan riittämisessä ja palkankorotusta toivotaan, ei sitä mennä kinuamaan( ja hermostumaan)  työkaverilta vaan pomolta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi valittaisin? Mulla menee pakollisiin menoihin (eli asuntolaina, laskut, bensat ym) 800e kuussa, eli mulle jää 1000e käytettäväksi miten huvittaa. Miksi ihmeessä valittaisin että palkkani ei riitä kun se riittää?

Tästä 1000e saan vielä säästöönkin kevyesti n.300e kuussa ja saan ostettua ja matkailtua jos haluan :)

Puhunet siis nettopalkasta joka jää verojen ja muiden palkasta pidätettävien maksujen jälkeen. Useimpien on pärjättävä pienemmällä palkalla. Jos pakollisten menojen jälkeen jää 1000 euroa on siinä ihan riittävästi, et kerro että olisit perheellinen.

Paljonko on bruttopalkkasi?

Työkaverillasi voi olla toinen tilanne, hänellä voi olla käteen jäävä osuus paljon pienempi, tähän vaikuttaa verotus ja palkansaajan ikä. Lisäksi perhetilanteet ovat erilaisia, ehkä olet sinkku. Perheelliselle 1000 euroa on pieni raha, siitä pitää riittää monelle.

Meidän työpaikalla ei käydä henkilöstön kesken puhetta palkoista joka on mielestäni hyvä juttu. Työpaikassa on monien ammattien edustajia, kyseessä oppilaitos.

opettaja

800e kuussa kaikkiin laskuihin, asuntolainaan ja bensaan on tosi vähän. Sulla ilmeisesti mies joka kustantaa?

Miksi kenenkään pitäisi valittaa omasta palkastaan, jos sillä tulee toimeen, vaikka joku ei tulisi toimeen omalla palkallaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei palkkaa saa omien menojen mukaan vaan työn vaativuuden. Työajat ym. voivat lisätä sitä hieman. Jos työkaverisi pitää työtänne vaativampana kuin siitä saatu korvaus on, niin valitus voi olla paikallaan.

Sinulle antaisin ohjeeksi asettautumisya myös muiden asemaan. Jos sinulla olisi lapsi tai kaksi, saattaisit olla palkkasi riittävyydestä eri mieltä.

Palkat on henkilökohtaisia. Ensinnäkään palkoista ei ole edes pakko keskustella, se on täysin oma asia miten paljon sitä rahaa tahkoaa. Toisekseen, jos lapsiperheessä on ongelma rahan riittämisessä ja palkankorotusta toivotaan, ei sitä mennä kinuamaan( ja hermostumaan)  työkaverilta vaan pomolta.

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi palkat on aina niin salaisia ja niistä ei saisi puhua (joku kirjoittamaton sääntö, muistiossa jota minä en ilmeisesti saanut). Ymmärrän ettei joku halua kertoa, fine, mutta jos minä avoimesti kerron niin miksi silmienpyörittelyä?

Sitten kuitenkin verotustietoja kyylätään oikein kansanhuvina (onneksi asia parempi jo viime vuosina) mutta palkoista ei saa puhua ääneen!

Vierailija kirjoitti:

Mä opsikelen uuteen ammattiin jossa peruspalkka on tuo n. 1600-1800 ja oli kamala vininä ja valitus luokassa miten se ei riitä mihinkään. Juu ei riitä ei.. mulla ainakin riittää ja ihan ruhtinaallisesti vielä :)

Sama homma. Pitkään eleltiin ja kasvatettiin kahta lasta tuilla, nyt palkkaus on tuo mainitsemasi ja eletään leveästi. Säästöön siis tottakai jää myös, mutta ei katsota ihan joka tuotteessa välttämättä sitä halvinta vaan paremman makuista ym.

Ehkä yt pelko firmassa ja kaveri pelkää perseensä puolesta, jos palkka liian paljon parempi.

Vierailija kirjoitti:

800e kuussa kaikkiin laskuihin, asuntolainaan ja bensaan on tosi vähän. Sulla ilmeisesti mies joka kustantaa?

Mitä ihmettä?? Asun miehen kanssa keskustakaksiossa, maksetaan asumisen kulut tasan puoliksi, mun osuuteni on sähkö, vesi ja autopaikka mukaan luettuna 440€. Bensaa ostan maksimissaan kuudellakympillä kuussa, mies ehkä satasella. Asumme keskikokoisessa kaupungissa. Laskuja on lisäksi puhlinlasku ja netti, yht 35€ kk. Miksei muka 800 voisi riittää? Remontteja, auton huoltoja ym varten on säästötili jonne menee pari sataa kuussa.

En tiedä mikä tilanne on, mutta omalla alallani yleisesti ja työpaikallani on viime vuosina tuskasteltu sitä, että palkka ei ole missään suhteessa A) koulutukseen B) työn vaativuuteen C) työhön liittyvään henkilökohtaiseen vastuuseen D) työn sitovuuteen. Ja kyllä, koen että on suht v-mäistä, että osa ei suostu tätä palkan ja vaatimusten väliseen suhteeseen liittyvää ongelmaa näkemään vain siksi, että "kyllä mulla rahat riittää ihan hyvin". Helkkari, kun ei ole kyse siitä! Kyse on siitä, että työstä pitää maksaa sen vaativuuden ja merkittävyyden mukaan. 

Onko sulla lapsia?

Mun kaikki tulot on yhteensä tuon verran ja tuntuu ettei riitä mihinkään. Ruokaan menee rahaa yllättävän paljon.

Kaikki on niin suhteellista. Sinkkuna ollessa ei ollut mitään vaikeuksia pärjätä 1600 e palkalla. Sain siitä niin hyvin säästettyä, että pystyin matkustelemaan jne. Toki asunto oli silloin huomattavasti edullisempi, mulla ei ollut autoa ja muutenkin pakollisia menoja oli niin paljon vähemmän. Nyt taas kun on lapsia,niin tilannetta on ihan muuta. Tietysti tämä on ollut oma valinta, eikä se yllättänyt että kuluja tulee rutkasti lisää. Mutta kyllä sitä tässä vaiheessa toivoisi ihan oikeasti isompaa palkkaa. Olisi kauhean kiva, jos se palkka nousisi samaa tahtia kuin kokemus ja ammattitaito. Verrattuna vuosien takaiseen, niin onhan sitä pätevämpi ja enemmän itsenäistä vastuuta. Kuitenkin palkka on noussut lähinnä säälittäviä kymmeniä senttejä per tunti. Eli joskus tuntee itsensä hyvin aliarvostetuksi.

Palkoista päättävä on sitä mieltä että työntekijöitä on työkkärissä jonoksi asti tekemään samat hommat. Eikä tunnu osaavan arvostaa kokemusta. Lähin esimies ei ole tätä mieltä, mutta hänpä ei palkasta päätä, eikä itsellä ole hinkua koittaa työttömyyttäkään.

(Se on jännä muuten miten korvaamaton sitä kuulemma on tälle työvoimasta vastaavalle siinä vaiheessa kun olisi lomalle lähdössä, mutta pelkkää poisheitettävää sekundaa kun palkasta on puhe..)

Tokikaan mikään kahvipöydässä jatkuva nuriseminen työkaverille ei tilanne muuta ja pidemmällä aikavälillä on vain haitaksi, sillä negatiivinen ilmapiiri syö ihmistä.