Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää, kun en tajunnut opiskella yläasteella/lukiossa kunnolla
18.04.2017 |
Onko täällä muita, jotka ovat myöhemmin aikuisiällä kokeneet jonkinlaisen heräämisen? Oon huomannut, että mun vahvuudet olis olleet niissä matemaattisissa aineissa lukuaineiden sijaan.. Siis töitä tekemällä olisin pärjännyt niissä. Silloin kuvittelin olevani liian tyhmä, enkä jaksanut opiskella. Luokassa istuminen oli myös ahdistavaa ja kärsin paniikkihäiriöstä. Olis pitänyt itsenäisesti pakertaa, muttei sillon kiinnostanut. :(
Nyt aikuisiällä oon herännyt, etten oo mikään ihan täys idiootti ja töitä tekemällä mä myös opin. Jotenkin vituttaa, että hukkasin monta vuotta haahuilemalla ihan turhia kursseja läpi, kun olisin voinut keskittyä olennaiseen.
Kommentit (6)
Nuoret kypsyvät eri tahtiin joten tuo on melko yleinen tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä opiskelin ja oon silti työttömänä. Toki opiskelulla on muutakin arvoa kuin työllistymisen kautta, mutta olisin vaihtanut opiskelumenestyksen menestykseen naisrintamalla
Samantapaiset ajatukset täällä. Ja jälkikäteen ihmetyttää miten oppimishäiriötäni ei huomattu, olin ilmiselvä tapaus.
Miksi jäädä vanhaan kiinni? Miksi kirota jotain sellaista mihin ei voi enää vaikuttaa? Tuo on jo typeryyttä.
En minäkään nuorena ollut kiinnostunut koulusta, mutta aikuisena, noin 35 vuotiaana, opiskelin itselleni kokonaan uuden ammatin. Ja tykkäsin opiskelusta paljon. Valmistuin minimiajassa kiitettävin arvosanoin ja tällä koulutuksella ja nykyisellä ammattitaidollani on aina kysyntää. Turha siis ruikuttaa mennyttä, se ei auta. Turha on myös nalkuttaa teineille opiskelun tärkeydestä, kyllä he sen tietävät, mutta heidän elämä on nyt sitä mitä on. Koskaan ei ole liian myöhäistä korjata asiaa.
Lukeminen kannattaa aina ja opiskella voi koska vaan.
Alue: Aihe vapaa
Niitähän voi paikkailla, jos se esim. etenemisen vuoksi on oleellista.
Uskoisin, että monella on sama asia.
Itse olin ns. hyvä koulussa ja minua harmittaa, että en voinut mennä lukioon rankan perhetilanteen vuoksi, vaikka jopa hain ja pääsin. :(