Pääsiäismaanantai on jotenkin ankea päivä. Tylsää.

Mietin ahdistuneena että huomenna alkaa taas arki.

Tänään ihan kotona. Muina päivinä olemme tavanneet ystäviä ja sukulaisia, kahvitelleet ja kutsuneet ruokavieraita.

Tänään vietämme aikaa ihan vain perheen kesken. Syömme, saunominen, katsomme elokuvia.

Katson snookeria telkkarista ja lähden kohta ulos kun aurinkokin paistaa. Tein torstaina hyvät valmistelut huomista työpäivää varten, joten ei stressaa.

Päivä on just niin tylsä kuin itse sen tekee. Mä olen kohta lähdössä lounaalle kaverin kanssa, iltapäivällä menen leffaan.

Samat fiilikset. 

Minusta Tapaninpäiväkin on jotenkin liikaa. Yksi tai kaksi juhlapäivää arjen tiimellyksessä on hyvä, mutta tämä on lähtenyt käyntiin jo torstai-illasta. 

Lapset tulevat illalla ja siitä se arki lähtee rullaamaan eli en nyt lähde psykiatriseen päivystykseen kuitenkaan. Mutta helvetin tylsää, kuten sanoit. 

Juuri tällainen juhlien jälkeinen "ylimääräinen pyhäpäivä", on se sitten juhannusviikonlopun sunnuntai tai tuo tapaninpäivä, niin se on jotenkin turha, epäpäivä.

Niin kauhean hiljaista ja tyhjää. 

Kävin koiran kanssa juuri lenkillä ja ei tullut kuin yksi tuttu vastaan (yleensä kymmenkunta). 

Pistävä auringonpaiste sai silmät vetistämään. Ankea maisema roskineen ja ruskean sävyineen. Kai vähän masentunut olen. Toinen näkee asiat positiivisemmin. 

Minä nautin! Ollaan kaksin, ulkoitiin, nyt tuli takassa, kohta päikkärit, sit kirjaa, ehkä Netflixiä, ruuaksi edellispäivien tähteitä eli ei tarvitse edes ruokaa laittaa. Ei ketään tulossa tänään. Piha haravoitu, koti siivottu, (aikuiset) lapset ja lapsenlapsi kestitty, parhautta.

Kyllä on mielen köyhyyttä, jos ei mitään tekemistä vapaapäivänä keksi! Miten olis vaikka lukeminen tai kuntoilu, jos ei minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja ole? Leffoja voi katsoa telkkarista tai Netflixistä. Ainakin isoimmissa kaupungeissa järjestetään tapahtumia läpi pääsiäisen. Jo on kumma, jos mitään kiinnostavaa tekemistä ei löydy.

Kylmä ilmakin jotenkin pilannut tän pääsiäisen. Ei kiinnosta ulkoilla.

Olemme käyneet hakemassa aamulla kevätkukkia jotka pian istutan laatikoihin. Talo on pesty ja rännit siivottu. Vähän voisi haravoida jos tarkenee.

Menemme syömään intialaista ruokaa. Illalla varmaan tv:tä sohvalla. Huomiselle työpäivälle en uhraa ajatustakaan. Ihana vapaapäivä.

Vierailija kirjoitti:

Mietin ahdistuneena että huomenna alkaa taas arki.

Tämä on yleinen kokemus. Olen itse taistellut ns. sunnuntai-angstia vastaan koko elämäni, aina siitä lähtien, kun aloitin koulunkäynnin ala-asteella. On mielenkiintoista, että siitä ei pääse lomillakaan eroon: myös kesälomalla lapsena ja nuorena koin sunnuntaisin ahdistusta.

Nytkin, kun olen ansiotyötön eikä maanantai aloita samalla tavalla työviikkoa kuin töissä / koulussa ollessani, niin silti viimeinen päivä ennen arkiviikon alkamista tuppaa aiheuttamaan ahdistusta.

Miksi se ahdistaa?

Sunnuntai (ja esim. pääsiäismaanantai) kai pakottaa kollektiivisesti pysähtymään ja arvioimaan tilannetta: työn merkitystä, vapaa-ajan merkitystä, oman elämäntavan merkitystä? Joka tapauksessa ahdistuksen syy liittyy jollain tavalla näihin asioihin, koska sitä ilmenee nimenomaan työn ja vapaa-ajan rajapäivinä.

Olen kristitty. Sunnuntai-angstin takia en pidä normaalisti sunnuntaita lepopäivänäni, kuten valtaosa kristikunnasta, vaan mahdollisuuksien mukaan lauantaita. Voi olla, että edellä mainitsemillani sunnuntai-angstin syillä voisi olla "lisäarvoa" lepopäivän viettämisessä, mutta olen pitänyt tätä silti parempana ja tämä sopii rytmiini paremmin.

Miten niin ankea?! Kivaa kun on "ylimääräisiä" vapaita. Neljässä päivässä ehtii palautua töistä paremmin kuin viikonlipussa. Ja ehtii sekä tehdä koti /pihahommia, olla lasten kanssa että levätä. Ja nelipäiväinen työviikko edessä (:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tällainen juhlien jälkeinen "ylimääräinen pyhäpäivä", on se sitten juhannusviikonlopun sunnuntai tai tuo tapaninpäivä, niin se on jotenkin turha, epäpäivä.

 Keskellä arkipäiviä oleva yksi pyhä- vapaapäivä on vielä tympeämpi. Sellaisella viikolla tuntuu olevan kaksi maanantaita.

Makaan krapulassa, aion syödä hyvin ja katsoa eri sarjoja. Kivaa kun on vielä vapaata, voi ottaa ihan rennosti:)

Vittu. Koko vitun pääsiäinen töissä. Vittuvittuvittuvittu. Hajotkaa tylsyytenne ja takkapuut hanuriin!!! Vittu. Ens lauantai vapaa ja ihan yksi päivä!!! VITTU!!!!

Ihana vapaapäivähän tämä on!

Tulin juuri 2 tunnin metsälenkiltä, kävin tutkimassa ihan uusia polkujakin. Kohta teini lähtee hakemaan Heseltä hampurilaiset ja ruoan jälkeen katson josko jaksan pestä ikkunat tai sitten jatkan eilen aloittamieni sukkien neulomista.

Kuudelta Emmerdale ja sitten saunaan. Ajoissa nukkumaan huomista työpäivää varten.

Nukuin pitkään, join aamukahvit, sitten olen roikkunut netissä, harhauduin Wikipediaan lukemaan pitkät pätkät maailmanhistoriaa eri kielillä. Mutta nyt nostan peppuni sohvasta ja lähden ulkoilemaan! Sitten syön, ehkäpä soittelen kaverille, ehkäpä luen kirjaa joka on kesken, tai katson yle areenasta jonkun elokuvan. Tai parsin pari sukkaa, tai näitä kaikkia. 

Miten te yhdestä lomapäivästä pitkästyvät aiotte kestää sitten kun olette eläkkeellä?