Kun työparin kanssa ei kemiat kohtaa ?

On kokemusta siitä että kohtaa aivan liian hyvin.

pitää yrittää löytää työn kautta yhteinen sävel tai edes sointuja, ja arvostaa toisen otetta töihin. keskittyä itse töihin ja hyväksyä että asiat ei mene niin sujuvasti kuin olisi kiva. toisaalta työpaikka ei ole mikään kaverien hengailumesta vaan siellä tehdään töitä.

Ettet olisi itse se vaikea henkilö? Olen nimittäin taipunut vaikka millaisten ihmisten kanssa työskentelemään, jopa sellaisten, jonka kanssa muut eivät ole suostuneet työskentelemään. Helvetin raskasta ollut, mutta olen ajatellut, etten kenenkään laiskan tai kaikessa osaamattoman tai edes luonnevikaisen takia työpaikkaani menetä. Usein on ollut pakko mennä päivä kerrallaan, koska muuten ei olisi jaksanut. Vain kerran on ollut onni työskennellä samanhenkisen ihmisen kanssa, yhtä älykkään, reippaan ja hulivilin.

Erilaisilta ihmisiltä oppii erilaisia asioita. Kohta vastaat 10 työntekijää.

Kakkonen vastasi hyvin. Itse ajattelen, että kaikkien kanssa ei tarvitse kemiat kohdata, mutta toimeen pitää tulla ja kunnioittaa toista ihmistä. Jokainen meistä on oma persoona myös minä itse. Keskityt työhösi ja hoidat hommasi.

Ihmiset ovat erilaisia ja kokonaisia tieteenaloja tutkii tätä asiaa yötä päivää.

Työpaikalla pitää kuitenkin ilman suuria persoonallisuusanalyysejä pystyä työskentelemään toimivana teamina. On nopeita ja hitaita, analyyttisiä ja pinnallisia, suulaita ja hiljaisia. Helppoja ja ns. vaikeita ihmisiä. Kun sitten otetaan vielä huomioon, että samaa työtä periaatteessa voivat tehdä hyvinkin erilaisen koulutuksen saaneet ihmiset, esimiehen tehtävä ei ole helppo. Minun työssäni erilainen koulutustausta toi teamistä hyvän "skill set"in, jossa hyödynnettiin henkilöiden kaupallisten aineiden, taloustieteen, juridiikan, matematiikan ja tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen ja jopa kielitieteiden opintojen tietoja ja taitoja työn lopputulokseen.

Projektityössä kannattaa ja pitää valita erilaisia tekijöitä eri rooleihin. Niin lopputulos näyttää parhaalta mahdolliselta. Jos joku tulee mieluummin töihin kymmeneksi ja on vielä parhaillaan kuudelta illalla, se on ok, jos asiakaspalvelu ei kärsi. Aamuvirkku saa tulla kello seitsemäksi ja lähteä kolmelta.

Kaikista ei voi pitää yhtä paljon. Työ on kuitenkin työtä ja joskus voi kahvitunnilla esimerkiksi yrittää tutustua toiseen paremmin. Mitä paremmin toisen tuntee, voi joskus yrittää vaikuttaakin toisen käyttäytymiseen ja työhön. Silloin asia menee paremmin perille.

Kaikki ihmiset eivät ole lörpöttelijätyyppiä. Itse inhoan kaikkea turhaa small talkia koska se vain häiritsee työntekoa.

Kamalaa. Kivempi kun työssä olisi hiljaiset hiljaisten kanssa ja suulaat keskenään.

Kyllä on! Onneksi pääsin tästä henkilöstä eroon, kun vaadin pomolta työparin vaihtoa. En olisi häntä enää selväjärkisenä ja työkykyisenä kauaa kestänyt. Itse asiassa menetin jo malttini monta kertaa, koska hän oli jatkuvana seurana niin sietämätön.

Kun ne kemiat ei kohtaa, niin ei siitä työnteosta tule sitä kuuluisaa "lasta ei pask###n". Ennemmin niin, että kemiat kohtaa liian hyvin, kuin ei ollenkaan tai huonosti. Kun on hyvä työpari, hän haluaa sinulle pelkkää hyvää ja pitää puoliasi. Huono yrittää ihan päinvastaista. Pakostahan siinä työn laatu silloin kärsii, kun koko ihminen kärsii. Kunpa työnantajatkin tämän ymmärtäisivät. Olen törmännyt ikäväkseni tilanteisiin, jossa työnantaja on laittanut tarkoituksella kiusaajan kiusatun pariksi. Tarkoituksena kai, että he alkavat tulla toimeen. Tilanne on kummallakin kertaa päättynyt kiusatun tappioksi.