Miksi kuolemasta ja murhasta saa vitsailla
mutta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei? Kun joku työpaikalla pamauttaa seksistisen tai väkivaltaisen vitsin, niin kaikki nauraa, vaikka itseä hirvittää. Miksi hyväksikäyttövitsit ja rasistiset vitsit vetävät suut vakaviksi, miksi ne ovat pahempia?
Kommentit (4)
Kuolema koskettaa kaikkia. Siitä vitsaillessa kuuluu aina siihen sisäpiirin, jota asia koskee. Sen sijaan kun vitsailee muiden ihmisten asioilla, liikkuu kaltevalla pinnalla. Itsestään saa aina laskea leikkiä, muut ovat eri asia. Työpaikalla hyväksikäyttövitsejä vääntävä ei taida tulla ajatelleeksi, että vieressä voi kahvipöydässä istua hyväksikäytön uhri. Homovitsejäkään ei kannata esittää vieraammassa seurassa; siitä tulee olo, että vitsailija pitää muita itsestäänselvästi heteroina ja tällainen oletus jo sinänsä on loukkaava homolle, joka haluaa tulla nähdyksi omana itsenään.
Itse en kyllä koe todellakaan mitään tarvetta vitsailla töissä tuollaisilla asioilla. Työpaikoilla on toisenlainen käyttäytymiskoodisto kuin kavereiden kesken. Kaikkien pitäisi saada tehdä töitä rauhassa ilman moisten aiheiden esiin ottamista.
Vierailija kirjoitti:
Kuolema koskettaa kaikkia. Siitä vitsaillessa kuuluu aina siihen sisäpiirin, jota asia koskee. Sen sijaan kun vitsailee muiden ihmisten asioilla, liikkuu kaltevalla pinnalla. Itsestään saa aina laskea leikkiä, muut ovat eri asia. Työpaikalla hyväksikäyttövitsejä vääntävä ei taida tulla ajatelleeksi, että vieressä voi kahvipöydässä istua hyväksikäytön uhri. Homovitsejäkään ei kannata esittää vieraammassa seurassa; siitä tulee olo, että vitsailija pitää muita itsestäänselvästi heteroina ja tällainen oletus jo sinänsä on loukkaava homolle, joka haluaa tulla nähdyksi omana itsenään.
Eli jos olen homo, saan vitsailla homoudesta. Entä jos olen itse hyväksikäytön uhri, saanko vitsailla hyväksikäytöstä?
Ja jos itseltäni ei ole kuollut läheisiä, en saa vitsailla kuolemasta? Vai saanko siksi, että tulen joskus itse kuolemaan? Entä syöpä, saako siitä vitsailla?
Ei tuo "minun asiat vs. muiden asiat" tunnu kattavan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema koskettaa kaikkia. Siitä vitsaillessa kuuluu aina siihen sisäpiirin, jota asia koskee. Sen sijaan kun vitsailee muiden ihmisten asioilla, liikkuu kaltevalla pinnalla. Itsestään saa aina laskea leikkiä, muut ovat eri asia. Työpaikalla hyväksikäyttövitsejä vääntävä ei taida tulla ajatelleeksi, että vieressä voi kahvipöydässä istua hyväksikäytön uhri. Homovitsejäkään ei kannata esittää vieraammassa seurassa; siitä tulee olo, että vitsailija pitää muita itsestäänselvästi heteroina ja tällainen oletus jo sinänsä on loukkaava homolle, joka haluaa tulla nähdyksi omana itsenään.
Eli jos olen homo, saan vitsailla homoudesta. Entä jos olen itse hyväksikäytön uhri, saanko vitsailla hyväksikäytöstä?
Ja jos itseltäni ei ole kuollut läheisiä, en saa vitsailla kuolemasta? Vai saanko siksi, että tulen joskus itse kuolemaan? Entä syöpä, saako siitä vitsailla?
Ei tuo "minun asiat vs. muiden asiat" tunnu kattavan kaikkea.
No aivan näin. Toki homokaverin kanssa saattaa pystyä vitsailemaan homoudesta, jos ja kun kaverisi tietää, mitä oikeasti asiasta ajattelet. Ja hyväksikäytetty saa vitsailla jos pystyy, muut eivät. On se sen verran karu asia. Minä vitsailin isäni itsemurhasta sisarusteni kanssa, mutta olisin pitänyt aivan törkeänä, jos joku muu olisi keskusteluun osallistunut. Kuolema koskettaa kaikkia, syövästä en lähtisi vitsailemaan ilman omaa kokemusta.
Joka tapauksessa seura ratkaisee. Ihmisellä pitää olla tilannetajua.
Minun mielestäni sellaista asiaa ei olekaan, jolla ei saisi SOPIVASSA seurassa vitsailla.