Jos ihmisestä saa ensimmäisillä juttelukerroilla yksinkertaisen kuvan, onko mahdollista
että tällainen ihminen ei olisi todellisuudessa yksinkertainen?
Oletetaan, että molemmat osapuolet ovat jutteluhetkillä selvinpäin.
Kommentit (6)
Toki, ei kaikki osaa jutella sujuvasti ventovieraiden kanssa. Mulla on aika paha sosiaalisten tilanteiden pelko ja kestää vähän aikaa ennen kuin totun uusiin ihmisiin. Tutustuttuani paremmin osaan kyllä jutella sujuvasti, joskus on niitäkin hetkiä että juttelu sujuu ihan vieraankin ihmisen kanssa.
Toisaalta kyllä jo ensimmäisistä lauseista kuulee, onko henkilö yksinkertainen. Jollain tavalla sen kuulee siitä, miten hän käyttää ääntään, mitä sanoja hän käyttää jne. Voi tietysti olla niin, että myöhemmin kuva henkilöstä muuttuu, mutta harvinaista se ainakin omalla kohdallani on ollut. Jännittäminen ja arkuus ilmenevät mielestäni toisella tavalla, ne eivät kuulu puheessa samanlaisena "uunoutena" kuin se, että henkilö tosiaan on hieman yhdellä airolla soutavaa tyyppiä.
Mä joskus teeskentelen tyhmää, jos energiat ei riitä mihinkään paskaläppään tai uusiin tutustumisiin. Mulla on tuttuja ja kavereita ihan riittävästi, en välttämättä kaipaa uusia...
Toimii, yleensä.
Joskus oon ottanut itseironista huumoria viljelevien ihmisten jutut aluks silleen tosissani, että kun ne on korostaneet olevansa höpsöjä ja tyhmiä niin oon uskonut niitä.
Saattaa olla, että se toinen vaan jännittää ja on hermostunut. Uudet tuttavuudet eivät ole kaikille helppoja.