Mies masentunut ja kohta olen minäkin!

Miehellä siis takana pari vuotta sairauslomaa fyysisen sairauden ja nyt masennuksen takia. Ei kuitenkaan toivu mistään, koska motivaatiota kuntoutumiseen ei vaan löydy, tyyliin makaa sohvalla, syö ja valittaa 24/7. On lääkärikäyntejä, mutta niistä ei mitään apua, kun ulkopuolisille teeskentelee tietysti parempaa kuin onkaan. Puhuu paljon, mutta tekoja ei löydy.

Lähes kaikki kotityöt ja rahallinen vastuu jo minulla ja lisäksi pitäisi jaksaa vielä kuunnella kuin psykologi ja auttaa kuin sairaanhoitaja. En enää meinaa jaksaa omien töiden lisäksi ( olen sosiaalialalla itsekin ), kun kotona kaikki pelkkää negatiivista eikä parempaa ole edes näkyvillä. Toki olen pitänyt kiinni omista harrastuksista ym. mutta en vaan meinaa jaksaa tätä elämää, kun miehestä tullut ihan muuta kuin on ollut. Toisaalta ymmärrän sairautta, mutta en halua itsekin masentua ja hukata omaa elämää tässä rinnalla, kun ei minusta tunnu olevan enää mitään apua. On pitkä historia takana, joten ihan helpolla en ole luovuttamassa, oli vaan pakko purkaa tunteita johonkin näin lauantaiaamun ratoksi!