Millä tavalla kasvattamalla ihmisestä tulee ärsyttävä besserwisser?

Nosto!

Siten, että lapsena kehutaan hyvistä kouluarvosanoista, älyllisistä suorituksista, tietämisestä. Korjaillaan jos lapsi tekee pikkuvirheitä tietopuolisissa asioissa tai vaikka mielikuvitusleikeissään. Kun tulee ylpeänä näyttämään nikkaroimaansa miekkaa, nyökkäillään mutta ruvetaan opastamaan, kuinka kahva olisi kannattanut kiinnittää vähän toisin. Selitetään opettavaisesti silloinkin kun lapsi vain olisi. (Joskus istuin bussissa vastapäätä tällaista äiti-lapsiparia, äiti piti jotain esitelmää geologiasta kun ylitettiin Pispalanharjua, lapsi tuskin kouluikäinen.) Näytetään kotona mallia besserwisseröinnistä arvostelemalla työkaverien, poliitikkojen, dosenttien ym. ajatukset, koskaan sanomatta toisen ideasta että siinäpä fiksu ajatus.

Minulla vaikutti lisäksi koulu arvosanoineen - nähtävästi opettajien mielestä minulla oli kaikki hyvin, kun niillä mitaten pärjäsin, eivät huomanneet ettei minulla ole kavereita ollenkaan. Tuosta on kyllä aikaa; ehkä koulu on muuttunut. En tiedä.

Eikö siis sillä tavalla, että lapsi nostetaan jalustalle, ja kaikkea hänen tekemäänsä ihastellaan, oli sitten aihetta tai ei?

ap

Kuulosti mielenkiintoiselta tuo, että vastaa vaikkei tietäisikään vastausta. Kerropa esimerkki.

Besserwisser on pohjimmiltaan hirveän epävarma, pelkää että hänen arvostuksensa muiden silmissä romahtaa, jos osoittautuu ettei hän jotain tiedäkään. Tätä epävarmuuttaan hän ei itse tiedosta.

Myös työelämä voi ruokkia besserwisserismiä, esim. oman alani työpaikkailmoitukset jo ovat sellaisia, että ihan normitehtäviin haetaan "kovan luokan asiantuntijaa", tai ainakin luvataan, että pääset kehittymään sellaiseksi "huipputiimissä". Pakko esittää jotakin mitä ei ole, eikä edes haluaisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Kuulosti mielenkiintoiselta tuo, että vastaa vaikkei tietäisikään vastausta. Kerropa esimerkki.

Noo jos häneltä vaikka kysyttäisiin, että mitä eroa on kuusella ja männyllä, niin hän vastaisi kyllästyneellä äänellä, että "No siis tietenkin siinä nyt on se ero, että mänty on lehtipuu".

Saara Aalto.

Ihailtu estoitta ja kehuttu syyttä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö siis sillä tavalla, että lapsi nostetaan jalustalle, ja kaikkea hänen tekemäänsä ihastellaan, oli sitten aihetta tai ei?

ap

Viestin 2 kirjoittajana sanoisin, että ei. Sillä tyylillä voi kehittyä niin vankasti omaan erinomaisuuteensa luottava ihminen, että on varaa myöntää ettei jotakin tiedä. Ei tarvitse juuri tietämisellä pönkittää omaa erinomaisuuttaan. Tai ihminen, joka ei tajua että muutkin pitäisi ottaa huomioon. Mutta se on eri asia kuin besserwisserismi. 

Kyl tossa besservisseröinnissä on varmaan taustalla jonkinlainen narsistinen vaurio. Se, että jää liian aikaisin liian yksin ajatustensa kanssa. Mieli sit suojautuu kehittämällä tuollaisen kaikkitietävän suojakuoren. Joillain ihmisillä on hirveä tarve todistella muille kaikenlaista ja rakentaa illuusiota omasta mahtavuudestaan. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin epävarmuudesta. Besserwisser on usein myös kamalan itsekäs ihminen. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen uskaltaa myöntää olevansa väärässä.

Samaa olen miettinyt, sillä minulla on yksi tuollainen sukulainen, keski-ikäinen mies. On hirveän raskasta tavata ko. ihmistä ja jo etukäteen verenpaine nousee, kun tietää mitä on tulossa. Hän on oikeasti kyllä älykäs, ei siinä mitään ja omalla alallaan pätevä ja arvostettu, mutta hänellä on se vika, että hän ajattelee, että kaikkien muiden pitäisi ajatella ja toimia samalla tavalla kuin hän. Hän kun tietää suunnilleen kaikki asiat paremmin kuin me tavalliset pulliaiset.

Minut hän on ottanut erityiseen "suojelukseen", koska tietää minun käyttävän vaihtoehtohoitoja ja että esim. kerään yrttejä luonnosta ja käytän niitä koko perheen hoitamiseen. Joka kerta hän vauhkoaa aiheesta, en ymmärrä miksi? Miten minun valintani kuuluvat hänelle? Joskus tein sen virheen, että kerroin mitä kaikkea apua olen noista saanut ja siitä alkoi tuo hirveä meteli aiheesta. Suunnilleen kaikki, jotka käyttävät yhtään mitään muuta kuin lääkkeitä, ovat tyhmiä ja huijattavia ja kaikki apu mitä olen saanut, on pelkkää mielikuvitusta. No, vaikka olisikin, niin mitä se hänelle kuuluu? Melko ylimielistä käyttäytymistä.

Hän "tietää" paljon muutakin, esim. kaikki muut poliitikot ovat valehtelijoita, paitsi vihreät. Vihreät on ainoa älykköpuolue. Ydinvoiman vastustajat ovat huuhaa-ihmisiä. Uskonnolliset ihmiset ovat suunnilleen mielisairaita. Ainoastaan akateemiset ihmiset ymmärtävät jostain jotain. Ja myös hän keksii jonkin vastauksen, jos ei oikeasti tiedä. Mutta ihan oikeasti hän ilmeisesti kuvittelee tietävänsä.

Minäkin olen miettinyt miksi hänestä on tullut tuollainen, sillä veljensä on kyllä ihan mukava ja järkevä ja varmaan heillä on aika lailla ollut samanlainen lapsuus ja kasvatus.

Ylilaudalla tiedetään kysy niitten kokemista kasvatusmetodeista.

Olen huomannut, että skeptikoissa on näitä besserwissereitä pilvin pimein. Ovat jääneet ajattelussaan jonnekin sinne pikkulapsivaiheen omaan mahtavuuteen. Luin sellaisen kirjan uskonnottomuudesta, en muista kirjoittajan nimeä, mutta se oli juuri tuollaisen besserwisserin kirjoittama. En ole itsekään uskonnollinen, mutta miksi pitää kirjoittaa oikein kirja omasta uskonnottomuudestaan, jolla pyrkii osoittamaan, että se uskonto on ihan hölmöä ja uskovaiset jotenkin vajaita?

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen miettinyt miksi hänestä on tullut tuollainen, sillä veljensä on kyllä ihan mukava ja järkevä ja varmaan heillä on aika lailla ollut samanlainen lapsuus ja kasvatus.

Ei se tarkoituksella annettu kasvatus kaikkea selitä. MInullakin varmaan oli samanlainen kasvatus kuin pikkuveljelläni, mutta silti minusta tuli se besserwisser. Tuntuu että se vaikutti, että ihan pienenä ollessani äitini sairasteli ja hänen energiansa meni veljeni hoitamiseen, isäni taas samanaikaisesti kävi töissä ja opiskeli lisää. Minussa arvostettiin itsenäisyyttä ja järkevyyttä ja lisäksi olin "helppo" lapsi, kun saatoin tuntikausiksi upota johonkin tietokirjaan (opin lukemaan reilusti alle kouluikäisenä, veljeni vasta koulussa työllä ja tuskalla).

Ylipäätänsä tos narsismis on kysymys siitä, että ihminen pelkää paljastuvansa tyhmäksi, tietämättömäksi ja mitättömäksi. Kaikki lähtee just siitä, että saa kasvaa turvallisesti ja tuntea vanhemman läsnäolon ja hyväksynnän. Jos ihminen ei saa tollast tunnet vaan joutuu oleen yksin noiden asioiden kanssa, niin sit se ihminen tavallaan kehittää itselleen sellasen sisäänrakennetun ajatusrakennelman, että on kuitenkin paras ja mahtavin kaikis asiois. Must tuntuu, että noil besserwissereil se narsismi on jotenkin lievempää. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että on tullut tunnetasolla tai vanhempien toiminnan kautta laiminlyödyks. Noin niinku kärjistäen voi sanoo, et nasisti on yksinäinen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätänsä tos narsismis on kysymys siitä, että ihminen pelkää paljastuvansa tyhmäksi, tietämättömäksi ja mitättömäksi. Kaikki lähtee just siitä, että saa kasvaa turvallisesti ja tuntea vanhemman läsnäolon ja hyväksynnän. Jos ihminen ei saa tollast tunnet vaan joutuu oleen yksin noiden asioiden kanssa, niin sit se ihminen tavallaan kehittää itselleen sellasen sisäänrakennetun ajatusrakennelman, että on kuitenkin paras ja mahtavin kaikis asiois. Must tuntuu, että noil besserwissereil se narsismi on jotenkin lievempää. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että on tullut tunnetasolla tai vanhempien toiminnan kautta laiminlyödyks. Noin niinku kärjistäen voi sanoo, et nasisti on yksinäinen lapsi.

Jep! Tunnen kolme veljestä ja heidän lapsuutensa on just ollut tuollainen yksinäinen ja tietyllä tapaa laiminlyöty. Kaikki ovat älykköjä, mutta sosiaalisissa taidoissa isoja puutteita. Ja vahvasti narskun piirteitä jokaisessa, ei ihme, että kaikki ovat eronneetkin useaan kertaan. Ja kaikki ovat älyttömän kaikkitietäviä, vaikka usein heillä ei ole hajuakaan, miten asia oikeasti on. Eivät osaa ollenkaan ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita, näyttää että heistä on suorastaan kiva loukata läheisiään ja oikeasti, eivät ymmärrä olevansa itse hölmöjä, vaan kuvittelevat ylivertaisella älyllään hiljentävän koko huoneellisen ihmisiä. NÄmäkin muuten ovat skeptikkoja, kun tuossa se mainittiin.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt, sillä minulla on yksi tuollainen sukulainen, keski-ikäinen mies. On hirveän raskasta tavata ko. ihmistä ja jo etukäteen verenpaine nousee, kun tietää mitä on tulossa. Hän on oikeasti kyllä älykäs, ei siinä mitään ja omalla alallaan pätevä ja arvostettu, mutta hänellä on se vika, että hän ajattelee, että kaikkien muiden pitäisi ajatella ja toimia samalla tavalla kuin hän. Hän kun tietää suunnilleen kaikki asiat paremmin kuin me tavalliset pulliaiset.

Minut hän on ottanut erityiseen "suojelukseen", koska tietää minun käyttävän vaihtoehtohoitoja ja että esim. kerään yrttejä luonnosta ja käytän niitä koko perheen hoitamiseen. Joka kerta hän vauhkoaa aiheesta, en ymmärrä miksi? Miten minun valintani kuuluvat hänelle? Joskus tein sen virheen, että kerroin mitä kaikkea apua olen noista saanut ja siitä alkoi tuo hirveä meteli aiheesta. Suunnilleen kaikki, jotka käyttävät yhtään mitään muuta kuin lääkkeitä, ovat tyhmiä ja huijattavia ja kaikki apu mitä olen saanut, on pelkkää mielikuvitusta. No, vaikka olisikin, niin mitä se hänelle kuuluu? Melko ylimielistä käyttäytymistä.

Hän "tietää" paljon muutakin, esim. kaikki muut poliitikot ovat valehtelijoita, paitsi vihreät. Vihreät on ainoa älykköpuolue. Ydinvoiman vastustajat ovat huuhaa-ihmisiä. Uskonnolliset ihmiset ovat suunnilleen mielisairaita. Ainoastaan akateemiset ihmiset ymmärtävät jostain jotain. Ja myös hän keksii jonkin vastauksen, jos ei oikeasti tiedä. Mutta ihan oikeasti hän ilmeisesti kuvittelee tietävänsä.

Minäkin olen miettinyt miksi hänestä on tullut tuollainen, sillä veljensä on kyllä ihan mukava ja järkevä ja varmaan heillä on aika lailla ollut samanlainen lapsuus ja kasvatus.

Kannattaa ydinvoimaa ja vihreitä? Erikoinen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätänsä tos narsismis on kysymys siitä, että ihminen pelkää paljastuvansa tyhmäksi, tietämättömäksi ja mitättömäksi. Kaikki lähtee just siitä, että saa kasvaa turvallisesti ja tuntea vanhemman läsnäolon ja hyväksynnän. Jos ihminen ei saa tollast tunnet vaan joutuu oleen yksin noiden asioiden kanssa, niin sit se ihminen tavallaan kehittää itselleen sellasen sisäänrakennetun ajatusrakennelman, että on kuitenkin paras ja mahtavin kaikis asiois. Must tuntuu, että noil besserwissereil se narsismi on jotenkin lievempää. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että on tullut tunnetasolla tai vanhempien toiminnan kautta laiminlyödyks. Noin niinku kärjistäen voi sanoo, et nasisti on yksinäinen lapsi.

Jep! Tunnen kolme veljestä ja heidän lapsuutensa on just ollut tuollainen yksinäinen ja tietyllä tapaa laiminlyöty. Kaikki ovat älykköjä, mutta sosiaalisissa taidoissa isoja puutteita. Ja vahvasti narskun piirteitä jokaisessa, ei ihme, että kaikki ovat eronneetkin useaan kertaan. Ja kaikki ovat älyttömän kaikkitietäviä, vaikka usein heillä ei ole hajuakaan, miten asia oikeasti on. Eivät osaa ollenkaan ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita, näyttää että heistä on suorastaan kiva loukata läheisiään ja oikeasti, eivät ymmärrä olevansa itse hölmöjä, vaan kuvittelevat ylivertaisella älyllään hiljentävän koko huoneellisen ihmisiä. NÄmäkin muuten ovat skeptikkoja, kun tuossa se mainittiin.

Ei kuulosta narsismilta, vaan pikemmin joltakin autismikirjon tapaukselta. Usein assit tulkitaan tuossa loukkaamisasiassa väärin. Voivat möläyttää jotakin loukkaavaa, mutta ilman tarkoitusta loukata - eivät vain tiedä ja ymmärrä, mikä muita loukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätänsä tos narsismis on kysymys siitä, että ihminen pelkää paljastuvansa tyhmäksi, tietämättömäksi ja mitättömäksi. Kaikki lähtee just siitä, että saa kasvaa turvallisesti ja tuntea vanhemman läsnäolon ja hyväksynnän. Jos ihminen ei saa tollast tunnet vaan joutuu oleen yksin noiden asioiden kanssa, niin sit se ihminen tavallaan kehittää itselleen sellasen sisäänrakennetun ajatusrakennelman, että on kuitenkin paras ja mahtavin kaikis asiois. Must tuntuu, että noil besserwissereil se narsismi on jotenkin lievempää. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että on tullut tunnetasolla tai vanhempien toiminnan kautta laiminlyödyks. Noin niinku kärjistäen voi sanoo, et nasisti on yksinäinen lapsi.

Jep! Tunnen kolme veljestä ja heidän lapsuutensa on just ollut tuollainen yksinäinen ja tietyllä tapaa laiminlyöty. Kaikki ovat älykköjä, mutta sosiaalisissa taidoissa isoja puutteita. Ja vahvasti narskun piirteitä jokaisessa, ei ihme, että kaikki ovat eronneetkin useaan kertaan. Ja kaikki ovat älyttömän kaikkitietäviä, vaikka usein heillä ei ole hajuakaan, miten asia oikeasti on. Eivät osaa ollenkaan ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita, näyttää että heistä on suorastaan kiva loukata läheisiään ja oikeasti, eivät ymmärrä olevansa itse hölmöjä, vaan kuvittelevat ylivertaisella älyllään hiljentävän koko huoneellisen ihmisiä. NÄmäkin muuten ovat skeptikkoja, kun tuossa se mainittiin.

Ei kuulosta narsismilta, vaan pikemmin joltakin autismikirjon tapaukselta. Usein assit tulkitaan tuossa loukkaamisasiassa väärin. Voivat möläyttää jotakin loukkaavaa, mutta ilman tarkoitusta loukata - eivät vain tiedä ja ymmärrä, mikä muita loukkaa.

Eivät varmaan ihan narskun diagnoosia saisikaan, mutta heillä on vahvasti niitäkin piirteitä, en vaan tuossa niistä kirjoittanut. Enkä viitsi niistä kirjoittaakaan, menisi jo sellaiseksi, että joku voisi tunnistaa. Yksi heistä esim. antaa itsestään työssä ja facessa ihan eri kuvan, millainen oli kotona vaimolleen. Assin piirteitä myös kaikissa, mutta kyllä heillä kaikilla on tuo loukkaaminen ihan tahallista. Näkee, miten he oikein nauttivat siitä. Ja tosiaan, kuvittelevat olevansa maailman älykkäimpiä ihmisiä ja lisäksi taitavia ihan missä vaan. He voivat helposti antaa vaikka neuvoja ruuanlaitossa, vaikka eivät todellakaan osaa kokata yhtään. Sama puutarhanhoidossa, yhden puutarha on pelkkä nurmikenttä ja kahdella muulla puutarhaa ei ole, silti osaavat antaa neuvoja. Pätee myös rakentamiseen, sisustamiseen, auton valintaan, valokuvaamiseen, lastenkasvatukseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätänsä tos narsismis on kysymys siitä, että ihminen pelkää paljastuvansa tyhmäksi, tietämättömäksi ja mitättömäksi. Kaikki lähtee just siitä, että saa kasvaa turvallisesti ja tuntea vanhemman läsnäolon ja hyväksynnän. Jos ihminen ei saa tollast tunnet vaan joutuu oleen yksin noiden asioiden kanssa, niin sit se ihminen tavallaan kehittää itselleen sellasen sisäänrakennetun ajatusrakennelman, että on kuitenkin paras ja mahtavin kaikis asiois. Must tuntuu, että noil besserwissereil se narsismi on jotenkin lievempää. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että on tullut tunnetasolla tai vanhempien toiminnan kautta laiminlyödyks. Noin niinku kärjistäen voi sanoo, et nasisti on yksinäinen lapsi.

Jep! Tunnen kolme veljestä ja heidän lapsuutensa on just ollut tuollainen yksinäinen ja tietyllä tapaa laiminlyöty. Kaikki ovat älykköjä, mutta sosiaalisissa taidoissa isoja puutteita. Ja vahvasti narskun piirteitä jokaisessa, ei ihme, että kaikki ovat eronneetkin useaan kertaan. Ja kaikki ovat älyttömän kaikkitietäviä, vaikka usein heillä ei ole hajuakaan, miten asia oikeasti on. Eivät osaa ollenkaan ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita, näyttää että heistä on suorastaan kiva loukata läheisiään ja oikeasti, eivät ymmärrä olevansa itse hölmöjä, vaan kuvittelevat ylivertaisella älyllään hiljentävän koko huoneellisen ihmisiä. NÄmäkin muuten ovat skeptikkoja, kun tuossa se mainittiin.

Onko yhden heistä nimi Antti?

Jos on huono itsetunto, mutta tietää paljon asioista niin silloin on kyseessä besservisser.