Yojuhlat samana päivänä äidin synttäreiden kanssa

Et ole kamala. Kyllä muakin vähän harmittaisi.

Minusta tuo olisi mainio yhteensattuma, etenkin sen kannalta, joka siivoaa, leipoo, kokkaa, järjestää juhlat. Ainakin osaksi olisi sama kutsuvierasjoukkokin. 

Kannattaisiko minun vain jättää asia tähän vai sanoa jotain?

Et oo paha ihminen, mutta et voi äitis synttäreitä poistaakaan, joten ei auta kuin sopeutua.

oikeassa olet

Turha tuollaista on harmitella, teillähän on ihan eri "ansiot" juhlia; äidilläsi ne synttärit, ja sinulla yo-lakki. Ymmärtäisin tuon tilanteen, jos vaikka sinulla olisi sisarus, joka esim. vaihto-oppilasvuoden takia valmistuisi ylioppilaaksi samaan aikaan kanssasi ja joutuisitte jakamaan juhlat. Et varmasti jää mitenkään äitisi varjoon tms, eli ei muuta kuin iloisella mielellä juhlia järjestämään.

Mitä äitisi täyttää? 80?

Siis oletan toki että esim 40 tai 50.

Minusta olisi häneltä fiksua olla juhlimatta noita synttäreitään ja antaa tuo koko päivä vain sinulle, ylioppilaaksi pääsee kuitenkin vain kerran elämässään, ja jostain syystä se on opiskeluelämän THE juhlat - sitten kun valmistuu yliopistosta/ammattiin harva enää pitää mitään sukujuhlia. Hänenä minä en juhlisi tänä vuonna vaan viettäisin ensi vuonna 40+1 (tai mikä se juhlittava ikä tänä vuonna mut onkaan) ja sanoisin ihmisille suoraan että halusin antaa sen ylioppilaspäivän sinulle omaksi.

Eli tuo harmitus lienee aivan normaali tunne ja minusta äitisi on to-del-la ajattelematon jos ei osaa nähdä asiaa sinun kantiltasi.

Onnea kuitenkin sinulle ja nauti tuosta juhlapäivästäsi!

siilinen kirjoitti:

Kannattaisiko minun vain jättää asia tähän vai sanoa jotain?

No mitä sitten sanoisit? jos sinulla ei ole mitään fiksua ja kypsää ratkaisuehdotusta tilanteeseen, niin minusta aika lapsellista alkaa äidille tilittämään, että "mä en tykkää kun säkin saat huomiota enkä vaan mä yksinäni".

Ymmärrän harmisi, mutta jotenkin näkisin, että tuo olisi helppo kääntää voitoksikin.

Yo-juhlat eivät useinkaan ole kovin hauskoja tilanteita muille kuin juhlakalulle ja samaan aikaan kirjoittaville kavereille. Siellä nostetaan ahtaassa asunnossa skumppamaljoja nättinä kesäpäivänä sisällä, sitten yritetään haastatella sitä valmistujaa jatkosuunnitelmista ja odotellaan, koska saisi lähteä kotiin, kun kerran juhlakalu ei ehdi edes kunnolla jutella kun uutta porukkaa tulee sisälle ja lähtee ulos. Ja tietysti uudet ylioppilaat lähtevät illalla keskenään jatkoille, eli juhlilla ei ole iltaan asti tulevaisuutta.

Mietipä, että kaikista noista tylsistä puolista voitaisiin ehkä päästä eroon sen avulla, että äiti synttärit ovat samoissa juhlissa. Voisitteko vuokrata jonkun kivan juhlapaikan ja paremmat tarjoilut, ja kutsua enemmänkin väkeä? Ja nyt, kun sinulla on kiire mennä juttelemaan seuraaville vieraille, kumitädit ja sukulaiset löytävät seuraa äiti synttäriporukasta eivätkä pitkästy. Bonusta sekin, että äitisi juhlat voivat jatkua iltaan asti, joten sinun ei tarvitse olla niin pahoillasi siitä että lähdit ennen kuin Virtaset kävivät.

Ihme juttu, juhlitaan vanhenemista. En ole ikinä ymmärtänyt suurellista 60/70/75/80 jne juhlimista. Tässä tapauksessa äiti saisi astua syrjään ja juhlat olisivat ylioppilaalle.

Itsekäs äiti.

Itse en mitään viisikymppisiä juhlinut, saati sitten tyttären juhlissa. Itse äitinä ajattelisin, että jos joku onnittelee synttäreiden johdosta, olisi ok.

Itse olisin ylpeämpi tyttärestäni ja itsestäni ylioppilasn äitinä, kuin jonain huomionhakuisena... jonakin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä äitisi täyttää? 80?

Siis oletan toki että esim 40 tai 50.

Minusta olisi häneltä fiksua olla juhlimatta noita synttäreitään ja antaa tuo koko päivä vain sinulle, ylioppilaaksi pääsee kuitenkin vain kerran elämässään, ja jostain syystä se on opiskeluelämän THE juhlat - sitten kun valmistuu yliopistosta/ammattiin harva enää pitää mitään sukujuhlia. Hänenä minä en juhlisi tänä vuonna vaan viettäisin ensi vuonna 40+1 (tai mikä se juhlittava ikä tänä vuonna mut onkaan) ja sanoisin ihmisille suoraan että halusin antaa sen ylioppilaspäivän sinulle omaksi.

Eli tuo harmitus lienee aivan normaali tunne ja minusta äitisi on to-del-la ajattelematon jos ei osaa nähdä asiaa sinun kantiltasi.

Onnea kuitenkin sinulle ja nauti tuosta juhlapäivästäsi!

Täh? Oikeasti, onko jollekin jotkut yo-kemut niin iso juttu? Toki muistan aikanani, että hienoltahan se tuntui ja ihan kiva oli juhlia, mutta miten se muka mitätöi sen AP.n "saavutuksen", että vieraat onnittelevat samalla hänen äitiään synttäreiden johdosta?

Syntymäpäivät on joka vuosi ja pyöreitä vuosiakin täytetään monta kertaa,yo-juhlat on vaan kerran. En ikimaailmassa pitäisi lapseni yo-juhlien kanssa samaan aikaan omia syntymäpäiviäni.

Olisikohan mahdollista juhlistaa äitisi syntymäpäivää vaikkapa kesällä, jotta nyt kun pääset ylioppilaaksi, niin tämä päivä olisi sinun juhlapäiväsi? Synttärit kuitenkin on joka vuosi, lakkiaiset vaan kerran elämässä, ja vuosia kertyy itsekseenkin, mutta ylioppilaaksi pääsy vaatii ponnisteluja. Paljonko äitisi täyttää, että onko pyöreitä välttämätöntä nyt juhlistaa niin suuresti? Kannattaa tuo varmaan ottaa puheeksi, ehkäpä äitisi ymmärtää ja keksitte yhdessä jonkun ratkaisun, joka olisi molempia kohtaan hyvä. Onnittelut sinulle valkolakin johdosta!

Eipä ole äiti kyllä miettiny lapsen kannalta asiaa. Yo:tkin kun ovat vaan kerran elämässä, niin antaisi päivän ylppärisankarille.

Meillä on lapsen kanssa sama syntymäpäivä. Tiettyyn pisteeseen asti voi järjestää yhteiset synttärit mutta jossain vaiheessa tulee vielä se piste, että lapsi on päivän sankari ja äiti juhlistaa sitten vaikka seuraavana päivänä pienesti 😁

Kiitos onnitteluista ja ajatuksistanne! Äiti täyttää 50v. Haluaisin kyllä puhua äidille asiasta, mutta pelkään vain loukkaavani häntä..

Vierailija kirjoitti:

Ihme juttu, juhlitaan vanhenemista. En ole ikinä ymmärtänyt suurellista 60/70/75/80 jne juhlimista. Tässä tapauksessa äiti saisi astua syrjään ja juhlat olisivat ylioppilaalle.

Vanheneminen on oikeus, jota kaikilla ei ole mahdollisuutta kokea. Osa meistä kuolee nuorena syöpään tms. Minä olin erittäin tyytyväinen täyttäessäni tasavuosia, koska sain erittäin huonon syöpäennusteen, mutta onneksi paranin. 

Ap, ymmärrän, että sinua harmittaa. Toisaalta tasaluku on äidillesi tärkeä, vaikka sinun voi olla vaikea hahmottaa tilannetta.

Mielestäni sinun kannattaa puhua äitisi kanssa ja kertoa, että toivoisit, että juhla olisi sinun vuoksesi eikä yhteinen. Äitisi ei ilmeisesti ajattele noin, mutta hänen mielipiteensä voi muuttua. Ehkä hän voisi pitää juhlansa jonain toisena päivänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä äitisi täyttää? 80?

Siis oletan toki että esim 40 tai 50.

Minusta olisi häneltä fiksua olla juhlimatta noita synttäreitään ja antaa tuo koko päivä vain sinulle, ylioppilaaksi pääsee kuitenkin vain kerran elämässään, ja jostain syystä se on opiskeluelämän THE juhlat - sitten kun valmistuu yliopistosta/ammattiin harva enää pitää mitään sukujuhlia. Hänenä minä en juhlisi tänä vuonna vaan viettäisin ensi vuonna 40+1 (tai mikä se juhlittava ikä tänä vuonna mut onkaan) ja sanoisin ihmisille suoraan että halusin antaa sen ylioppilaspäivän sinulle omaksi.

Eli tuo harmitus lienee aivan normaali tunne ja minusta äitisi on to-del-la ajattelematon jos ei osaa nähdä asiaa sinun kantiltasi.

Onnea kuitenkin sinulle ja nauti tuosta juhlapäivästäsi!

Täh? Oikeasti, onko jollekin jotkut yo-kemut niin iso juttu? Toki muistan aikanani, että hienoltahan se tuntui ja ihan kiva oli juhlia, mutta miten se muka mitätöi sen AP.n "saavutuksen", että vieraat onnittelevat samalla hänen äitiään synttäreiden johdosta?

Kyllä se nykyään on yksi tärkeä päivä prinsessana tai jotain saavuttaneensa ihmisenä jolla on elämä edessään ja elämä täynnä mahdollisuuksia ! Sitä ei kuulu joutua jakamaan joidenkin äidin 40/50v juhlien kanssa.

Tietenkin täytyy olla Ok, jos joku äitiä onnittelee tai tuo vaikka kukkia (äidille muuten moni vie kukkia ihan vain ylioppilaan äitinäkin) mutta josnihlettelet että "Täh onko ne ylioppilasjuhlat jotenkin tärkeet" niin vastapallona Mitä tärkeää on siinä että on elänyt jonkun tasavuosimäärän? Miksi sitä sitten pitäisi juhlia?

Voisiko äitiäsi juhlia seuraavana päivänä juhlabrunssilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä äitisi täyttää? 80?

Siis oletan toki että esim 40 tai 50.

Minusta olisi häneltä fiksua olla juhlimatta noita synttäreitään ja antaa tuo koko päivä vain sinulle, ylioppilaaksi pääsee kuitenkin vain kerran elämässään, ja jostain syystä se on opiskeluelämän THE juhlat - sitten kun valmistuu yliopistosta/ammattiin harva enää pitää mitään sukujuhlia. Hänenä minä en juhlisi tänä vuonna vaan viettäisin ensi vuonna 40+1 (tai mikä se juhlittava ikä tänä vuonna mut onkaan) ja sanoisin ihmisille suoraan että halusin antaa sen ylioppilaspäivän sinulle omaksi.

Eli tuo harmitus lienee aivan normaali tunne ja minusta äitisi on to-del-la ajattelematon jos ei osaa nähdä asiaa sinun kantiltasi.

Onnea kuitenkin sinulle ja nauti tuosta juhlapäivästäsi!

Täh? Oikeasti, onko jollekin jotkut yo-kemut niin iso juttu? Toki muistan aikanani, että hienoltahan se tuntui ja ihan kiva oli juhlia, mutta miten se muka mitätöi sen AP.n "saavutuksen", että vieraat onnittelevat samalla hänen äitiään synttäreiden johdosta?

Niin jos ne sukulaiset tulevat pitkästä matkasta yo-juhliisi, niin tietäväthän he myös sen, että äitisi täyttää vuosia. Mikseivät he samalla voisi onnitella äitiäkin? Luulen kuitenkin, että sinä olet se päivän tähti!