Suomen avoimet työpaikat koostuu karkeasti kolmesta eri tyypistä

Kategoria 1:
Proviisiopalkkaiset, osa-aikaiset, 0-tuntiset, vuokratyöpaikat, kesätyöt, jotka ovat lähinnä opiskelijoille tarkoitettuja ja muut, joilla ei elä.

Kategoria 2:
Suojatut työpaikat tai jotakin tiettyä koulutusta ja saman alan kokemusta (eli ehkä kesätöitä samassa firmassa) vaativia. Auki erikoistuvan lääkärin, sairaanhoitajan, sosiaakityöntekijän, luokanopettajan tai poliisiin paikka, jippii!, sanoi työtön, ööö vaikka kemisti. Tai sitten näitä mistä osa piilotypaikoista koostuu, eli odotetaan tiettyä osaamista, esimerkiksi sellaista ohjelmoijaa, joka on perehtynyt tiettyyn kieleen ja tehnyt vastaavaa projektia tai muutta vastaavaa erikoisosaamista, joka usein löydetään firman sisäisillä suhteilla, työpaikanvaihtajista tai kesätyöntekijöistä/sijaisista.

Kategoria 3:
Piilotyöpaikat, joissa on kaksi alakategoriaa: suhteilla saatavat korkean osaamisen paikat tai pientä "luonnon suojelua" kuittipaperien muodossa harrastavat matalan koulutuksen työpaikat, jossa salaisuuden vuoksi voidaan polkea työntekijän oikeuksia ja kovaa.

Sitten on sekalaisia muita töitä, joissa saattaa onnistaa, ja toki joku kategorian 2 vaatimuksiin sopiva löytää paikkansa, tai joku työpaikanvaihtaja jättää auki työpaikan (aina ei näin ole, vaan henkilö voi olla nuuhkimassa lomituksia tai erotuksia ja toimii ennen kuin on liian myöhaistä).