Antakaa vinkkejä millä eroon rakastumisen tunteesta ystävää kohtaan!!!
Meillä on hirveän läheinen ystävyys. Ollaan myös fyysisesti läheisiä, halitaan ja pussaillaan paljon. En halua luopua ystävyydestä missään nimessä mutta toisaalta tämä kuluttaa, välillä tuntuu että vastapuolen tunteet on vahvat, sitten taas että ei ole mitään. Ollaan vielä naisia kumpikin.
Joka tapauksessa, kuinka saisi säilytettyä ystävyyden hyvänä mutta pääsis tästä rakastumisesta eroon?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Häh. Pussailevatko naisystävät aina keskenään?
No en minä muiden kanssa....erehdyin luulemaan että meillä olisi enemmän, mutta ei hän tunnusta olevansa naisiin päin...
ap
"Joka tapauksessa, kuinka saisi säilytettyä ystävyyden hyvänä mutta pääsis tästä rakastumisesta eroon?"
No ehdotan, että vähennät reilusti noita fyysisiä, yleensä vain romanttiseen suhteeseen kuuluvia kiintymyksenosoituksia kuten halailua, pussailua ja muuta kyljessä kiehnäämistä. Tuollainen fyysinen kontakti on omiaan ylläpitäämään niitä rakastumisen tunteita ja seksuaalista jännitettä jos sellainen on jo syntynyt.
Tai sitten nostat kissan pöydälle ja kerrot ystävällesi, että haluaisit hänen kanssaan parisuhteen ja kysyt tunteeko hän samoin.
Minulle kyllä tulee mieleen, että "ystäväsi" tietää kyllä tunteistasi ja käyttää ihastumistasi vain hyväkseen pönkittääkseen sillä omaa itsetuntoaan. Mikäpä sen mukavampaa kuin ihminen, joka on aina saatavilla ja valmis palvomaan itseä? :/
Vierailija kirjoitti:
"Joka tapauksessa, kuinka saisi säilytettyä ystävyyden hyvänä mutta pääsis tästä rakastumisesta eroon?"
No ehdotan, että vähennät reilusti noita fyysisiä, yleensä vain romanttiseen suhteeseen kuuluvia kiintymyksenosoituksia kuten halailua, pussailua ja muuta kyljessä kiehnäämistä. Tuollainen fyysinen kontakti on omiaan ylläpitäämään niitä rakastumisen tunteita ja seksuaalista jännitettä jos sellainen on jo syntynyt.
Tai sitten nostat kissan pöydälle ja kerrot ystävällesi, että haluaisit hänen kanssaan parisuhteen ja kysyt tunteeko hän samoin.
Minulle kyllä tulee mieleen, että "ystäväsi" tietää kyllä tunteistasi ja käyttää ihastumistasi vain hyväkseen pönkittääkseen sillä omaa itsetuntoaan. Mikäpä sen mukavampaa kuin ihminen, joka on aina saatavilla ja valmis palvomaan itseä? :/
Kyllä hän jollain tasolla tietää tunteistani, ja välillä ilmaisee asioita kuten itselläänkin niitä olisi, kunnes jos nostan kissan pöydälle, niin ystäviähän tässä ollaan.
Olen ajatellut samaa, saako hän tästä jotain hyvää mieltä. Toisinaan en voi käsittää että kukaan kiehnää ja pussaa ihmisen kanssa joka ei kiinnosta. Ja tätä tapahtuu aina kun nähdään, ainakin lähes jollei porukassa olla.
En tiedä eikö hän uskalla tunnustaa tunteitaan, edes itselle. Vai eikö niitä vain ole ja hän on vain minulle mieliksi. (En todellakaan ole sen aloitteellisempi kuin toinen)
Häh. Pussailevatko naisystävät aina keskenään?