Lue keskustelun säännöt.
Jäänkö nyt kokonaan lapsettomaksi?
04.04.2017 |
Ikää 35 vuotta ja ei ole miestä. Haluaisin lapsia vielä joskus, mutta pahalta näyttää. Aika käy vähiin :(
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä, tosin en nyt ole ollenkaan varma, että edes lapsia haluaisin. Joten ei siinä mielessä ahdista. Ainakaan en ala miestä metsästämään pelkästään lapsen toivossa.
Itse 32 ja pitkä parisuhde tekee juuri kuolemaa. Pelkään myös jääväni lapsettomaksi. En enää halua etsiä toista kumppania tai miettiä seurustelua. Olen pohtinut vahvasti itselliseksi vanhemmaksi ryhtymistä. Se ei varmasti ole helppo tie, mutta en myöskään halua jäädä ilman lapsia vain siksi, että sopivaa kumppania ei löytynyt oikeaan aikaan. Sen kumppanin voi sitten vahingossa löytää vanhempanakin, mutta lapsia ei.
Ehkä jäät, ehkä et. Sitä ei kukaan varmalla osaa sanoa.
Oma äitini sai minut vasta 37 vuotiaana, itse taas olen 34 ja miestä ei ole eikä lasta/lapsia. Seurustelukumppaneita on ollut mutta ketään ei halunnut lapsia.
Lapsia on jo tarpeeksi tässä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et, jos luovutat. Tapasin oman mieheni 34-vuotiaana ja sain ainokaisemme 40-vuotiaana. Olisi tullut jo aikaisemmin, mutta sattui vakava sairastuminen väliin.
Neuvolassa ymmärsin vähän rivien välistä, että ikäiseni ensisynnyttäjät ovat suurin osa olleet paljon lyhyemmän aikaa parisuhteessa meihin verrattuna ennen lapsen syntymää.
Olen 27v ikisinkku ja sellainen olo että lapsettomaksi jäin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saanko kysyä teiltä ( saan ) , mitkä syyt ovat suurimpana teillä, ettette ole löytäneet miestä? Hyvällä kysyn ja ymmärrän vauvakuumeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä teiltä ( saan ) , mitkä syyt ovat suurimpana teillä, ettette ole löytäneet miestä? Hyvällä kysyn ja ymmärrän vauvakuumeen
En ole liikkunut sellaisissa piireissä missä olisi vapaita miehiä. Naisvaltaiset opinnot ja ala, kavereiden kautta ei ole löytynyt myöskään sinkkumiehiä vaan kavereiden miespuoliset kaveritkin on varattuja. Mun harrastukset on aika itsenäisiä eli niissä ei juuri ihmisiä tapaa. Lisäksi asun Helsingissä.
n27
Vierailija kirjoitti:
Olen 27v ikisinkku ja sellainen olo että lapsettomaksi jäin....
Sama ikä ja sama fiilis. Tavallaan ihan hyvä, eipä tarvi miettiä tekeekö lapsen vai ei, kun ei vaihtoehtoa ole.
Tiedän että sopiva kumppani voi joskus vuosien päästä löytyä ja lapsen voi tehdä vielä pitkälle päälle kolmekymppisenä tai päälle nelikymppisenäkin, mutta ei kiinnosta olla vanha äiti. Eli minun osaltani on jo aika selkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 27v ikisinkku ja sellainen olo että lapsettomaksi jäin....
Sama ikä ja sama fiilis. Tavallaan ihan hyvä, eipä tarvi miettiä tekeekö lapsen vai ei, kun ei vaihtoehtoa ole.
Tiedän että sopiva kumppani voi joskus vuosien päästä löytyä ja lapsen voi tehdä vielä pitkälle päälle kolmekymppisenä tai päälle nelikymppisenäkin, mutta ei kiinnosta olla vanha äiti. Eli minun osaltani on jo aika selkeää.
No ei nyt vielä kannata luovuttaa! Voit ihan hyvin vaikka törmätä unelmiesi mieheen nyt uuden vuoden juhlissa ja olette sitten hankkimassa lasta jo vaikka kahden vuoden päästä. Olisit silloin 29-vuotias eli ihan täydellisessä iässä. Ikinä ei tiedä mitä elämässä tapahtuu jos antaa tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 27v ikisinkku ja sellainen olo että lapsettomaksi jäin....
Sama ikä ja sama fiilis. Tavallaan ihan hyvä, eipä tarvi miettiä tekeekö lapsen vai ei, kun ei vaihtoehtoa ole.
Tiedän että sopiva kumppani voi joskus vuosien päästä löytyä ja lapsen voi tehdä vielä pitkälle päälle kolmekymppisenä tai päälle nelikymppisenäkin, mutta ei kiinnosta olla vanha äiti. Eli minun osaltani on jo aika selkeää.
No ei nyt vielä kannata luovuttaa! Voit ihan hyvin vaikka törmätä unelmiesi mieheen nyt uuden vuoden juhlissa ja olette sitten hankkimassa lasta jo vaikka kahden vuoden päästä. Olisit silloin 29-vuotias eli ihan täydellisessä iässä. Ikinä ei tiedä mitä elämässä tapahtuu jos antaa tapahtua.
Ihanaa positiivisuutta, mutta olen todennut ettei unelmieni miestä ole edes olemassa.
En muuten juhli uutta vuotta, vaan vietän senkin päivän joko töissä tai yksin kotona opiskellessa.
Sain juuri esikoisen 35-vuotiaana ja niin näemmä saa moni muukin tai vielä vanhempana. En ehtinyt kauaa seurustella mieheni kanssa ennen tätä, koska molemmilla oli kova vauvakuume. Kaikki on mennyt hyvin. 35-vuotiaan pitää jaksaa työelämässäkin vielä 30 vuotta, joten kyllä sitä muutaman yöheräämisenkin jaksaa.
Jos olet sisukas, voit ryhtyä yh-äidiksi, minusta ei siihen olisi.