Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentujen omistajien vertaistukiketju
04.04.2017 |
Elikkä otsikon mukaan, minä aloitan :).
Meillä on kohta kuukauden ollut kotona 3-kuinen parsoni, ihana tytteli kyllä mutta pentuarki on rasittavampaa kuin jaksoin muistaa (meillä on siis myös 9-vuotias labradorinnoutaja).
Tänään tuli taas kakat keittiöön, olin vieressä mutta jostain syystä ei neitiä huvittanut ilmaista tarpeitaan mitenkään ja ulkona oltiin oltu n. 15 minuuttia aiemmin (ei sitä huvittanut tuolla märässä ja kylmässä ilmeisesti pyöriskellä, äkkipisut teki ja kääntyi ovelle). Viime kerrasta oli jo useampi viikko niin tuli vähän puskista.
Vanhemman koiran petiin on myös kiva pissiä (ei tosin ihan viime päivinä ole enää käynyt), siihen on myös nakerreltu kiva kolo :(.
Vaikka muutama peruskäsky sujuu jo kohtuullisesti, esim. luoksetulo menee tasaisin väliajoin yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.... vaikkei mitään ihmeellisen kiinnostavaa tapahdu ympärillä, neiti seisoo vaan paikoillaan ja pää vinossa katsoo että mitäköhän tuo nyt taas haluaa :"D (toisaalta taas joskus leikin keskeltä singahtaa pyydettäessä häntä heiluen miljoonaa suoraan syliin?).
Pentu on kyllä ihmeen rauhallinen ja hellävarainen noinkin aktiivisen rodun edustajaksi, ja tykkää kovasti sylitellä <3
Mitenkäs teillä muilla?
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sekopäinen sekarotunen, kauhee riiviö. Lähes sisäsiisti, kun vaan ehtii kiikuttaan sen tunnin välein pihalle. Neiti rakastaa siivousvälineitä ja mattojen paikkoja on kiva vaihdella. Yöt sentään nukutaan rauhallisesti:)
Onko kukaan tuntenut vielä epätoivoo pennun vuoksi?
No meillähän tässä on muutama pentu, ja hermot meinaa mennä joka päivä noin miljoona kertaa. Toisaalta sitten ovat niin suloisia ja rakastettavia...
Nämä ovat tehneet tuhojaan ihan rajattomasti. Ja minkäänlaisia käytöstapoja eivät tunnu oppivan, ainakin hihnalenkit ovat yhtä tuskaa... Rauhallisia ja kivoja kyllä perusolemukseltaan. Sisäsiisteyskin unohtuu yöaikaan, jos nukkuvat siinä huoneessa jossa on aina ollut heidän vessansa - pissaa ja kakkaa piisaa.
Joo, pieni aktiivinen rotu. Ikää yli 6 kk näillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin yöllä unta, että olin pennun kanssa koulutuskilpailussa. Siellä otettiin valokuva kilpailijoista, niin mun talutushihnassa olikin kuvassa krokotiili. Toivottavasti ei ollut enneuni.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan tuntenut vielä epätoivoo pennun vuoksi?
Kyllä eka viikko-pari meni sellaisissa tunnelmissa, että miksi ollaan tähän lähdetty. Lähinnä kuitenkin sen vuoksi, että pentu oli niin pieni (aiemmin ollut isokokoisia koiria) ja huomionkipeä, etten ollut ihan varma tulisiko siitä koiraa ikinä. Nyt kun on vähän kasvanut ja tottunut uuteen kotiin, on helpottanut ainakin noilta osin eikä enää ole koko ajan mietittävä että "meneeköhän se rikki" - tähän toki auttoi se, että tuo labbis on osannut olla tosi hienosti pennulle varaemona ja selvästi osaa varoa pienempäänsä.
Kutonen, tuo kuulostaa jo tosi mielenkiintoiselta, onko teillä syntynyt nuo pennut vai miten ihmeessä päädyit tuohon? Onnea vaan matkaan :)!
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matot on muuten meiltäkin keräilty pois suosiolla, labbiksen isoa ja painavaa petiä tosin roudataan kämpän ympäri monta kertaa päivässä... onneksi on kuitenkin pikkuinen nukkunut yöllä hyvin ja pitkään alusta asti (häkissä, jonne ei ole tullut ainottakaan vahinkoa).
Vierailija kirjoitti:
Matot on muuten meiltäkin keräilty pois suosiolla, labbiksen isoa ja painavaa petiä tosin roudataan kämpän ympäri monta kertaa päivässä... onneksi on kuitenkin pikkuinen nukkunut yöllä hyvin ja pitkään alusta asti (häkissä, jonne ei ole tullut ainottakaan vahinkoa).
Tämä oli siis edelleen ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan tuntenut vielä epätoivoo pennun vuoksi?
Oman koiran pentuajoista 3v mutta muistan edelleen sen epätoivon. Ensimmäinen koirani ja asuin yksin. Päivärytmi oli yhtä itkua (minulta), pissalle kantamista, leikitystä, itkua, pissalle kantamista, leikitystä... Monta viikkoa putkeen.
Silloin kadutti, nyt ei ole vuosiin kaduttanut tuo maailman paras kämppis.
Vierailija kirjoitti:
Näin yöllä unta, että olin pennun kanssa koulutuskilpailussa. Siellä otettiin valokuva kilpailijoista, niin mun talutushihnassa olikin kuvassa krokotiili. Toivottavasti ei ollut enneuni.
Tää oli huippu! :D
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin yöllä unta, että olin pennun kanssa koulutuskilpailussa. Siellä otettiin valokuva kilpailijoista, niin mun talutushihnassa olikin kuvassa krokotiili. Toivottavasti ei ollut enneuni.
Tää oli huippu! :D
Kyllä muakin nyt naurattaa, mutta aamulla heräsin tuskanhiessä. Monet naurut oon pennusta saanut mutta välillä itkettääkin. Rauhallisina hetkinä silittelen pentua ja lupaan, että kyllä susta vielä hieno koira tulee. T:4 ja 7
Täällä 4 kk pentu. Öisin käydään kerran n. klo 3 pissalla. Toivoisin jo, että osaisi pidättää aamuun... mutta hyvä tämäkin. Tällä hetkellä maaninen puremisvimma kaikkeen, seinät, listat, kepit, kävyt, halot, kengät jne. Siinä joutuu olemaan tarkkana ettei joutuisi tekemään suurempia remontteja penskan takia. Tääkin muistuttaa välillä krokotiiliä kun hampaat yhteen kalisten jahtaa jalkoja :) Väsyneenä se on suloinen ja läheisyydenkipeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva ketju! Meillä seropipentu nyt 7 kk on onneksi alkanut pikkuhiljaa rauhoittua, ehkä muutaman kuukauden päästä saadaan tuo kulmasta vähän naskalihampailla tuunattu sohvakin vaihtoon. Ovenkarmit saavat luvan kelvata vähän kauemmin...
Meillä on shelttipentu, Oisko jotain 14-viikkoinen? Kovin on itsenäinen herra. Housunlahkeet riekaleina kaikilta.