Lue keskustelun säännöt.
Muita imettäviä äitejä, jotka ovat syömishäiriön sairastaneita/sairastavia?
03.04.2017 |
Olen täysimettänyt 4,5 kk ja painoni on laskenut tasaisesti. Olen kohta alipainon puolella. En ole tähän mennessä ajatellut laihduttamista mutta kun huomaan laihtuvani, alan "innostua" tästä ja olen huolissani! Muita?
Sen verran vielä että anoreksiaa ja bulimiaa takana n 10 vuotta. Kuitenkin "paranin" ennen raskaaksituloa. En halua puhua asiasta neuvolassa enkä oikein muillekaan :( Ahdistaa.
Kommentit (2)
En usko että syömishäiriöstä koskaan paranen. Se seuraa aina ja välillä nostaa päätään. On tärkeää itse tunnistaa raja. Minulla auttaa mies joka, ei nyt päivittäin mutta yleisesti seuraa syömistäni ja liikkumista.
Pyrin ajattelemaan lapsiani ja että minun pitää olla terve heitä varten. Sinunkin pitää huolehtia nyt riittävästä ravinnosta jotta sitä saa myös lapsi. Keskity siihen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi! Minulla ei ollu sairaustaustaa, mutta vauva-aikana laihduin, kun refluxivauva huuti pöivät ja yöt, olin hajalla ja nukuin aina kun mahdollista: ei tullut syötyä. Paino lähti putoamaan.
Kun tilanne lapsen suhteen rauhoittui, olisin jakdanut elää terveesti. MUTTA kaikki kehut hoikkuudesta imarteli ja huomasin, että laihuudesta tuli pakkomielle. 70 kilosta putosi ensin 55:teen, minkä jölkeen ihmiset alko jo sanella, että enää ei kiloja pois. Mut mä en nähny asiaa samoin... paino putos 47 kiloon(pituus 166) ja sillon tajusin olevani sairas.
Sairaudentunto oli tuohon asti heikko; ymmärsin jo aiemmin että kaikki ei oo hyvin, mut kuitenkin pidin laihuutta tärkeempänä.
Lopulta aloin pyörtyillä ja rr laski. Hgb oli matala jne. Enkä kuitenkaan ollu mikään överilaiha. En hakenu apua, mutta aloin pakkosyödä kun en jaksanu sitä kuittailua luuviulusta ym. Kaikki toi laihtuminen 70 kilosta 47 tapahtu siis n. 6kk aikana...
Nyt kolme vuotta myöhemmin painan 55kg ja silti laihuus on jonkun asteen pakkomielle. Syön terveesti kuitenkin ja voin tosi hyvin. Silti en kestä jos paino nousee ja mieli tekis kokoajan pudottaa pari kiloa. Pari kg olis siis ihan ookoo puottaa, mutta en voi tehdä sitä, kun pelkään että se taas jää päälle...
Hae apua! Jos sairastut kunnolla, ei lapsen hoitamisesta tule yhtään mitään ja prosessi on mullaki vieny useemman vuoden enkö oo "kuivilla" vieläkään. Asun pienel kunnal ja oon ite sh, niin en vaan kehdannu sillon hakee apua. Nyt tekusin toisin joten suosittelen sullekki!