Pk-seudulla asuvat keskituloiset, kaksilapsiset

Hitakset on myös hyvä vaihtoehto.

Ollaan otettu lainaa 65-vuotiaaksi asti. Käytännössä tällä hetkellä toisen palkka menee kokonaan lainanmaksuun. Käydään kesällä jotain kotimaanmatkailua, koko perhe kulkee kirpparivaatteissa, no joku toppa-asu joskus ostetaan uusi, huonekalut pummattu sukulaisilta. Juuri selvitään. Asunto on rivari, hyvältä alueelta (lapset hyvässä koulussa) ja 4h+k+s. Oma on (tai siis vielä melkein kokonaan pankin). Autoa voidaan pitää yhtä, mutta se on tallissa paljon, koska bussilla työmatkojen tekeminen on halvempaa. Työpaikat on varmat (valtiolla). Lainan maksu pienenee koko ajan, kun otettiin tasaerälyhennyksin. Sitten jossakin vaiheessa varmaan helpottaa pikkaisen (ehkä 15 vuoden kuluttua). Lisää lapsia ei voida tehdä, kun ei ole varaa jäädä äitiyslomalle (olen se isompipalkkaisempi meistä).

Me asumme rivitalossa ja lainaa on parikymmentä vuotta eteenpäin. Emme halunneet ottaa liian isoa lainaa, koska haluamme maksaa sen pois mahdollisimman pian (jo korkokulujenkin takia). Lisäksi säästämme eläkevakuutuksiin ja vähän rahastoihin, koska eläkkeistäkään ei sitten tiedä kun olemme siinä iässä.



Olemme olleet autottomia pitkään (valitsimme asuntomme hyvien yhteyksien päästä Espoosta), mutta nyt piti hankkia sekin. Tokihan se tätä kesän reissaamista helpottaa, mutta työmatkailun teemme edelleen julkisilla.

Mietin, onko toisesta lapsesta haaveileminen edes realistista tällä yhtälöllä. ap

Lainaa n. 160 000 jäljellä.

133000e, siis yksin. Yritän sinnitellä, ettei tarvitsisi muuttaa kaupungin vuokrakämppään, vaikka tiukkaa tekee. Asuntona meillä kerrostalokolmio, joka kyllä riittää meille.

PK-seudulla lapsuuteni asuneena en osaa kovin montaa aluetta pitää levottomana. Tuon putkiremppa jutun kanssa saa olla tarkkana, mutta tulee niitä rivareihinkin.

Siis jos vaan suinkin voitte, niin jääkää kehä kolmosen ulkopuolelle. Tiedän mistä kirjoitan, olen asunut koko ikäni Helsingissä.

Kiinnostaa, koska asuntoa varten tarvitsisimme saman verran lainaa ja se tuntuu paljolta.

En voi asua maalla kuin työttömänä.



Oikeasti pitäisi sanoa jo opiskelijoille, että mieti vähän mitä menet opiskelemaan, missäs ne työpaikat on? Meikä valitsi sen, mikä tuntui kivalta (tunteella, ei järjellä -valittu). Siitä erehdyksestä minulle tuli tämä kahlepallo jalkaani.



terv 3

hyvin on pärjätty ja vaikka korot nousisivat jonkin verrankin niin ei tarvitsisi älyttömästi vyötä kiristää. Muita lainoja ja osamaksuja ei ole.

meillä kaksi lasta ja talo yli 300 000 euroa. Iso talo, mukava ja rauhallinen piha. Keskustaan noin 15 km.

Keravalla ja Järvenpäässä on paljon kivoja pientaloalueita, keskustaan matkaa 1-2 km ja kaikki palvelut pelaa! Kerava kuuluu vieläpä YTV-alueeseen ja junamatka Helsingin keskustaan vie 21 min (työmatkani sujahtaa kotiovelta työpaikan ovelle puolessa tunnissa, sama meni Helsingin sisäisessä liikenteessäkin sompaillessa...). Tuusulakin voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta siellä on huomattavasti huonommat liikenneyhteydet eikä varsinaista keskustaa ollenkaan. Harrastaminen ja liikkuminen on Keravalla ja Järvenpäässä helpompaa, me valittiin ensimmäinen ystävien ja sukulaisten hyvien kokemusten pohjalta (ja koska on lähempänä Helsinkiä). Suosittelen kokeilemaan!



Meitä asuu 2 aikuista, 2 lasta ja 2 koiraa isossa omakotitalossa eikä lainaa ole silti enää kuin 80 000¿ (saatiin vaihdettua Pohjois-Helsingin 2-tasoinen rivarikolmio tähän 150-neliöiseen omakotitaloon).

Silloin vanhasta rivarikolmiosta oli lainaa jäljellä enää(?) 90 000¿, mutta ahtaus alkoi ärsyttää. Päätettiin testata uutta kaupunkia kahden vuoden ajan, kun lapset on siihen asti vielä alle kouluikäisiä. Jo parin viikon jälkeen muutosta ajateltiin, ettei meitä täältä saa pois kuin pakon edessä ja nyt sitä ihmettelee vain, miksei me älytty muuttaa aikaisemmin... Siksi uskallan suositella muillekin :)

- ei ostettu ihan uutta asuntoa- säästettiin hinnasta 50 %,

- lapsille päiväkodista kokopäivähoito - ei tarvitse palkata niin paljoa kallista tilapäistä lastenhoitoapua,

- yksi auto riittää - joukkoliikenneyhteydet loistavat- ei tarvitse toista autoa

- ruokaostokset kerran viikossa automarketista- säästyy rahaa- lidl ja cassa edullisimmat kaupat

- lastenhoitoverkosto heikko- sukulaiset asuu toisella puolella Suomea on stresssaaavin tekijä - hanki siis lastenhoitoapua

- lapsikielteisyys myös joskus rasittaa- lasten ei saisi kuulua ja näkyä- toisin kuin maaseudulla...

t. nro 17 (omistusasunto/ rivari)

Meillä ei ole autoa (suuri säästö) ja me ei juoda viinaa tai polteta. Eikä me oikeestaan hirveesti tykätä shoppaillakaan. Mutta sitten toisaalta ostetaan aina kaikki mitä tarvitaan ja matkustellaan kerran vuodessa jne. Luulen, että meillä silti on salaisuutena se " ei suuret tulot vaan pienet menot" .

Tällä hetkellä rivarikolmioistakin pyydetään kakkosella alkavia summia kaikissa niissä paikoissa pk-seudulla, jossa voisin kuvitella asuvani. Omaan haluttaisiin kuitenkin muuttaa, eli eiköhän mekin suunnata vähän kauemmaksi ennemmin. Mitään niin hienoa ei meistä täällä pk-seudulla (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen) asumisessa olekaan, että viitsisimme ahtautua pieneen kerrostaloasuntoon tai ikävämaineiseen lähiöön, mutta joku toinen kokee toisin.

ja lainaa on 130-neliöisestä, arviolta n. 380 000 arvoisesta paritaloasunnosta hyvällä alueella Hgissä reilut 100 000. Auto on melkein uusi eikä siitä ole lainaa senttiäkään. Salaisuutemme?



1. Olemme tehneet asuntokauppoja fiksusti ja tuurilla eli ostimme edellisen kun hinnat olivat alhaalla ja maksoimme lainaa isolla vauhdilla korkojen alkaessa tippua. Tämä oli aikana ennen lapsia eli menot olivat pienemmät ja säästöönkin jäi. Myimme asunnon pois isolla voitolla ja ostimme nykyisen suht edullisesti perheeltä, jolla oli kiire myydä.



2. Olemme säästäneet opiskeluaikoina tekemällä paljon töitä ja valmistumalla nopeasti = osakkeissa ym. sijoituksissa kiinni hätävararahastoa n. 30 000 euroa, eikä meillä ole opinto- tms. lainoja.



3. Kuten joku muukin edellä totesi, ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Ok, asumiseen ja ruokaan ja bensoihin menee älyttömästi väkisinkin emmekä halua " köyhäillä" , mutta emme myöskään törsää emmekä ostele velaksi.

ja lähes aina siellä tarvitsee auton tai kaksi. Pidemmän päälle säästö ei taida kummoinen olla... Ap