Ankaruus ei aina ole lääke " huonoon käytökseen " eikä ihan pienten voi olettaa edes osaavan
Mielestäni ei ole lapsivihaa pyytää lounasrauhaa kiljuvilta lapsilta, mutta silti toivoisin myös siinä asiassa ihmisiltä kohtuutta ja tilannetajua, että ei se ilkeä suhtautuminen lapseen ( tai vanhempaan ) ole oikein myöskään.
Kirjoitin blogiini aiheesta ja siitä, miten ankara kasvatus ja ilkeys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen ja ideoita siitä, miten asiassa voisi olla fiksua kaikkien osapuolien toimia.
Mielestäni aihe on tärkeä, koska vaikka pikkulasten vieminen ravintolaan on vain yksi esimerkki. Nämä asiat pätevät moneen muuhunkin tilanteeseen. Kaikille tulee yhteiskunnassa kustannuksia, jos lapsen itsetunto murskataan " kasvatuksella " joka ei ole lapsen ikään ja kehitystasoon nähden oikea-aikaista.
Tässä blogimerkintä otsikolla: ' Se ettei halua lounastaa kiljuvien lasten seassa ei ole lapsivihaa eikä oikeuta olemaan ilkeä ' jos kiinnostaa. Mun blogissa on asetukset joilla sinne voi kommentoida myös anonyymisti mikäli tuntee tarvetta.