Lue keskustelun säännöt.
Kuinka voi olla lasten kanssa näin paljon hommaa,
29.03.2017 |
ihan pyörryksissä olen. Yksin olen ollut taas monta iltaa kun mies tekee iltavuoroa. Kaikki hokee, että kyllä se siitä helpottaa kun lapset kasvaa, ei siltä näytä. 10v on jatkuvasti jossain ja saa soitella perään, 7v kiukuttelee kotitehtävien kanssa ja sitoo minua niillä kun ei pysty keskittymään. 4v riehuu muuten vaan.
Kommentit (25)
Mulla kolme pientä. Heräsin 6.30 ja ehdin pesemään omat hampaani vasta klo.15.00! Ihan järkyttävä päivä. Ulos ei keretty ollenkaan. Yhden kahvitauon pidin sen 10min. Ajan kun pienimmät nukkui kunnes piti herättää hakemaan isointa koulusta.
Toivottavasti huomenna parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tässä jotain outoa kun olen näin solmussa välillä? Ap
Jaa, mulla 3-v työ, mies usein työmatkoilla, ja lapsilla harrastukset ja menot joka arkipäivä ja omat harrastukset siihen päälle,+ kotityöt+ kotieläimet. Että joo, kiirettä pukkaa.
Onko näin isojen lasten kanssa enää oikeutettua olla paljon kaikenlaista kuten mulla on? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5, jatkaa, lapsemme on 12v ja 10v ja voin ihan rehellisesti sanoa että silloin kun lapset oli pieniä, oli paljon helpompaa, nyt on koko ajan kaikkea, ja asumme maalla, joten harrastuksiin on pakko viedä autolla.
Sanoisin ap, että aika iisiä sulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miksi sitten on niin täysiarki jotenkin. Ap
Kyllä mä ainaki oon ihan kuormitettu, lapset 9, 7 ja 3. Koko ajan pitää muistaa sitä, tätä ja tota. Yhteen viikkoon mahtuu oikomishoitoa, kuskausta 4 harrastukseen yhteensä, pyykkiä, tiskiä, kenkien metsästystä kaupoista ja tietty normipäivätyö. 3-v. On tosi vilkas tapaus. Viimeksi kaupassa juoksi karkuun pitkin hyllyvälejä. Vanhemmat lapset tappelee. Kuka on milloinki jossain kaverilla tai joku kaveri meillä ja pitää varsinkin 7 v:n kaveritouhuihin puuttua kun meinaa tytöillä tulla kinaa, varsinki jos niitä on 3 kerralla. Ihmettelen kans milloin tää helpottaa vai helpottaako. Olen hyvin väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset nyt 10v. 6v. ja 1v. Vanhimman kanssa ei ongelmia (paitsi kun on läksyt ja kotityöt kyseessä) mutta nuo kaksi nuorempaa....en kestä. Keskimmäisellä on joku jumalaton uhmaikä menossa. Mistä tahansa saadaan raivarit aikaan. Nuorin nyt on muuten vain todella kerkeäväinen, saisi olla silmät selässäkin.
Mulla 13v ja 14v. Onneksi vanhempi ei harrasta mitään ja on melko itsenäinen - nuoremmalla on treenit joka päivä, pelejä muilla paikkakunnilla viikonloppuisin (vanhemmat kuskaa) ja tietenkin läksyjä pitää tehdä kädestä pitäen tunti päivässä. Lisäksi pitäis jaksaa taistella kotitöistä, etteivät ihan avuttomia passattavia olisi loputtomasti. Tuntui, että työmäärä vaan kasvaa. Ruokaakin saa olla hakemassa kaupasta ja laittamassa jatkuvasti, kun nuoret syö tuplasti sen, mitä itse tarvitsisin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko kannattanut ehkäistä??
T: Kolmen lapsen äiti, jolla arki sujuu
Vierailija kirjoitti:
Onko näin isojen lasten kanssa enää oikeutettua olla paljon kaikenlaista kuten mulla on? Ap
Mulla 9,8 ja 1 v. Ja enemmän sähellystä kun sillon kun oli kaks pientä!! Se johtunee siitä kun kaikilla niin eri aikataulut ja vaiheet ja kiinnostuksen kohteet ym menossa. On kyllä hirveetä sillisalaattia, huh huh! En olisi uskonut mut näin on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla 1,5v ja 5v. Voi sitä työn määrää. Nyt mies on kipeänä ja 5v heittäytyy ihan passattavaksi vauvaksi. Ihana päästä töihin lepäämään, kotiäitinä en kestäisi olla (kaikki kunnia niille jotka jaksavat).
Vierailija kirjoitti:
Oisko kannattanut ehkäistä??
T: Kolmen lapsen äiti, jolla arki sujuu
Ei se että arki on hulinaa sulje pois sitä, etteikö se suju! Se että sulla joku tarve korostaa miten se sulla sujuu niin ei tod.näk. Mitenkään kovin hyvin :D
Eikös lasten kuuluisi tehdä itse läksynsä, hehän sitä kouluakäyvät. Miksi ihmeessä pitää tehdä monta lasta, kaikkihan tietää mitä se on
Joo, ennemmin panostaa laatuun kuin määrään, päätee lapsiin nimenomaan!!
Vierailija kirjoitti:
Mulla kolme pientä. Heräsin 6.30 ja ehdin pesemään omat hampaani vasta klo.15.00! Ihan järkyttävä päivä. Ulos ei keretty ollenkaan. Yhden kahvitauon pidin sen 10min. Ajan kun pienimmät nukkui kunnes piti herättää hakemaan isointa koulusta.
Toivottavasti huomenna parempi.
No hyi helvetti! Pienimmät siksi aikaa vessaan mukaan että pesee hampaat. Ei voi olla niin vaikeaa! 2min menee aikaa ja jos vähän kiireellä pesee niin minuutissakin selviää, ihan sama vaikka ne kakarat huutaisi sen koko ajan siinä vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Onko näin isojen lasten kanssa enää oikeutettua olla paljon kaikenlaista kuten mulla on? Ap
Tietysti lasten kasvaessa monet asiat helpottuvat tyyliin käyvät itse vessassa, mutta ei joku alakouluikäinen mikään pikkuaikuinen ole. Kyllä meilläkin kolmasluokkalainen voi saada kauheat kilarit läksyistä tms. Luokka on ilmeisesti todella meluisa ja levoton ja lapsi on yksinkertaisesti uuvuksissa. Kaikenlaista harmia voi olla kavereiden kanssa tai se, ettei niitä ole. Kyllä isommatkin lapset voivat uuvuttaa ja ne heidän ongelmansa ovat usein isompia. Esikoiseni on Asperger-teini ja voin sanoa, että monesti kaipaan niitä aikoja, jolloin hän yksivuotiaana istui rauhassa leikkimässä tai opettelemassa aakkosia. Oli joo erikoinen poika jo silloin, mutta kun oli kotihoidossa, elämä oli rauhallista. Nyt on pitkät päivät (home)koulussa ja hormonit ryöpyttää. Ei voi jättää pienemmän sisaruksen kanssa, "vaikka on jo iso", kun tunnekontrolli ei pelaa riittävän hyvin. Ja vaikka olisi ihan tavallinenkin teini, niin kyllä on vanhemmat monesti sydän syrjällään heidänkin kanssa. Joskus on helpompaa ja joskus vaikeampaa, ei sitä voi kirjasta etukäteen tarkistaa milloin on mitäkin.
Onko muilla tällaista?