En jaksa olla älykäs

Olen huomannut, että ajattelu on todella raskasta, jos alkaa oikeasti pohtimaan asioita syvällisemmin. Asiat ovat oikeasti niin monimutkaisia ja on niin lukemattomasti puolia ja näkökulmia mitkä voisi ottaa huomioon. Monissa ihmisyyteen/yhteiskuntaan liittyvissä asioissa myös oman mielen defenssit estävät ajatuksen vapaata kulkua ja häiritsevät ajatteluprosessia. Joskus käy vielä niin, että kun luulee tehneensä jonkun oivalluksen, niin sekin saattoi olla vaan todellisuudessa uusi defenssi. Joskus sitä myös luulee voimakkaasti ajatelleensa jotain asiaa syvällisesti, mutta sitten huomaakin olleensa aivan "väärässä" ja poimineensa ajtukset jäsentelemättä jostain muualta.

Olen myös huomannut, ettei asiantuntijoihinkaan voi oikein luottaa. Harvoin pääsee lukemaan keneltäkään julkisuudessa tai muutenkaan ajatuksia, jotka eivät olisi selkeästi omien ideologioiden värittämää. Kasvanut tietämys yhdestä alasta on myös tehnyt selväksi, että ihan tohtori/professori/asiantuntijatasolla on myös ihmisiä, jotka ajattelevat asioista todellisuudessa hyvin kapeasti (tai siltä ainakin vaikuttaa). Muista aloista kun ei tiedä paljonkaan, niin ei ole oikein käsitystä siitä kenen ajatuksille antaa eniten painoarvoa. Ihmiset tuppaavat ajatuksillaan myös tarttumaan ja kapeutumaan yhteisöissä vallitseviin näkökulmiin.

Aina kun yritän alkaa todella ajattelemaan, niin pää rupeaa melkein kirjaimellisesti sauhuamaan. Haluaisin vain mölistä. Yrittäkää älykkäät ihmiset ymmärtää, miten raskasta ajattelu on meille vähemmän älykkäille. Toisaalta ketä ne älykkäät ihmiset sitten ovat? Eipä ole elämässäni montaa tullut vastaan.