Voinko olla itsestäni ylpeä, kun olen valmistunut maisteriksi?
Tuntuu, että kuka tahansa olisi pystynyt tähän. Auttakaa mua antamaan arvostusta itselleni tästä suorituksesta!
Kommentit (11)
Onnea! On se saavutus. Olet aika monen valinnan kautta päätynyt yliopistoon. Sitkeydellä ja ahkereruudella maisterin tutkinnon saavuttaa - ja riittävällä älyllä. Ilman muuta gradun kirjoittaminen vaatii äidinkielen hallintaa (joskus vieraankielen), päättelykykyä, tiedon soveltamista ja etsimistä.
Vaikka maisterin tutkinnon arvostus on koulutusinflaation vuoksi alentunut, niin ei sitä silti pidä väheksyä. Ei kaikista ole yliopisto-opintoihin, ei kykyä, ei halua.
Maisteriksi opiskelu vaatii sen verran paljon töitä ja motivaatiota, että olisi syytä olla ylpeä.
Onnea! Jälkikäteen kaikki tuntuu helpolta. Silti maisteriksi valmistuminen on pitkän työn tulos. Ainakin se osoittaa, että sinulla on pitkäjänteisyyttä tehdä loppuun urakat, joihin olet ryhtynyt. Nyt ne todelliset haasteet alkavat. Koeta löytää työ, joka koettelee rajojasi. t. yliopisto-opettaja
Kiitos teille kaikille, annoitte taas hieman piristystä ja uskoa itseeni! :)
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että kuka tahansa olisi pystynyt tähän. Auttakaa mua antamaan arvostusta itselleni tästä suorituksesta!
welcome to the työttömyyskortisto
arkkipiispaMike kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että kuka tahansa olisi pystynyt tähän. Auttakaa mua antamaan arvostusta itselleni tästä suorituksesta!
welcome to the työttömyyskortisto
Onneksi mulla on jo kiva, vaikkakin matalapalkkainen työ, niin ei tarvitse ihan nollista työelämään ponnistaa.
Älykkäät ihmiset usein vähättelevät suorituksiaan, koska heille ne ovat helppoja. Kaikille ei ole yhtä helppoa.
Voit. Ja olet tehnyt ison urakan, onneksi olkoon siitä!
Riippuu todellakin, että minkä alan maisteriksi?
Ilmeisesti jonkun inflaation kärsineen, työllistämättömän höpöhöpötieteen, kun et erikseen maininnut alaa?
Ei oikeasti kuka tahansa pysty. Esim. itse en ole pystynyt viemään mitään tutkintoa loppuun, vaikka olen jo yli 30-vuotias enkä ole mitenkään selvästi ongelmainen eikä ole ollut mitään isoja vastoinkäymisiä elämässä. Opiskelu ja tutkinnon saaminen on osoitus tietynlaisesta itseohjautuvuudesta, jota ainakin minulla puuttuu.
Ole ylpeä tuosta saavutuksestasi ja toivottavasti opit suhtautumaan siihen arvostavasti. Jos tuo on sinulle pikku juttu ja itsestään selvyys, niin se asenne saattaa kovettaa sinua niitä kohtaan, joilla opiskelu ei ole sujunut syystä tai toisesta.