Alzhaimer, miten muistaa ettei kotoa saa poistua? Paljon asioita unohduksissa, mutta sen kyllä muistaa
Mummustani kyse, muutti maalta kaupunkiin kun ei talon lämmittämisestä tullut enää mitään. Ei poistu kotoa kuitenkaan, vaikka useat muut asiat unohtuvat. Onko se pelko kuitenkin sellainen, mikä on siellä päässä kokoajan vaikkei muisti pelaakkaan? Kun suht vierasta aluetta kuitenkin vaikka jokusen vuoden jo kaupungissa asunut.
Ei usein muista läheisiä jotka käyvät siellä päivittäin, omaishoitajankin unohtanut välillä. Ei tunnista välttämättä kaikkia asioita muutenkaan.
Jos ei ole tähän päivään saakka poistunut kotoa yksin, voikohan vielä tulla sekin päivä?
Kommentit (9)
Sitten kun alkaa elää nuoruuttaan, voi lähteä sitten rantaan pyykille ym.
Usein loppuvaiheessa tilanteessa auttaa, että liikkuminen on vaikeaa, kaatuillaan jne., silloin yleensä hoitokoti on parempi vaihtoehto.
Isälläni oli Alzheimerin dianosoinnin jälkeem pari vuotta, että kökötti vain kotona. Sitten kun tauti oli edennyt, alkoi jalka vipattaa ja isää haettiin kissojen, koirien ja poliisien avulla milloin mistäkin. Kerran oli äidin ollessa kaupassa hypännyt bussiin ja lähtenyt kuulemma äitiään katsomaan (äitinsä oli kuollut yli 30v. aiemmin). Bussikuski oli onneksi ihmetellyt miehen olemusta ja juttuja, ja soittanut poliisille, jolla jo oli tieto isän katoamisesta. Ukko pistettiin takaisin tulevaan bussiin ja kuski huolehti ettei nouse kyydistä ennen kuin kotipysäkillä, jossa oltiin vastassa. Vastaavia sattui muutama, kunnes isän kunto huononi niin, että jouduttiin siirtämään laitoshoitoon. Nyt on äidillä sama tauti, ja meillä omaisilla huoli, koska on äidin kotona asuminen ohi.
Mulla on huoli, kun vanhemmillani on alkanut muisti heikentyä ja äitilläni on ollut välillä sekavuutta öisin.
Olen miettinyt, pitöisikö olla paikantava ranneke. Onko teidän läheisillänne sellaisia? Mitä suosittelisitte?
Asian vierestä, mutta onko kellään kokemusta mitenkä lapsenlapset reagoinut isovanhemmat Alzheimeriin? Siis miten käy jos isovanhempi ei enää muista lapsenlastaan, kuinka lapsi tämän kokee? Entä missä vaiheessa yökyläilyt mummolassa kannattaa lopettaa?
4 vielä kysyy, onko kokemuksia paikantavista rannekkeista?
Isäpuoleni muistaa, ettei hän saa poistua kotoa. Hän karkasi jossain vaiheessa 40 kilometrin päähän bussilla ja taksilla. Onneksi hänet löydettiin ja hän palasi kotiin. Hän on monta kertaa todennut minulle puhelimessa, että hän ei saa lähteä yksin ulos. Olen tyytyväinen siitä, että hän muistaa kotonapysymisen. Hän tuntee edelleen meidät perheenjäsenet.
Ystäväni äiti ei muista lapsenlapsia eikä tiedä, kuka tytär on, vaan luulee tytärtä sisarekseen.
Paikantava ranneke voi olla hyvä, mutta muistipotilas ei välttämättä tiedä, mistä on kysymys ja voi poistaa laitteen ranteestaan.
Siitä pitää toistuvasti muistuttaa ja laittaa vaikka oveen lappu. Sekä toivoa parasta.
Vierailija kirjoitti:
4 vielä kysyy, onko kokemuksia paikantavista rannekkeista?
Joo, ns. kaulapantaa ne ehdotti isäukollekin, mutta kohteliaasti kieltäydyttiin. Joku raja sentään.
Siellä se vieläkin on elossa, mutta vankina. Olisi homma voinut arvokkaamminkin mennä.
Se päivä tulee vielä sairauden edetessä. Voimia omaisille, ikävä sairaus.