Miksi luonnontieteiden puolella on eniten koulutuksen keskeyttäneitä, niin ammatillisen koulutuksen, ammattikorkean kuin yliopistonkin puolella?

Koska ovat vaikeampia opiskella kuin humanistiset aineet

En tiedä, mutta yksi arvaus voisi olla se, että sinne pääsee niin helposti sisään (ainakin yliopiston matematiikkaa/fysiikka), että siellä voi olla paljon sellaisia, joille se on ollut varavaihtoehto tms.

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

Vierailija kirjoitti:

Koska ovat vaikeampia opiskella kuin humanistiset aineet

Voi olla, että monella muualla alalla pääsykoe on se vaikein kohta opinnoissa. Mutta matemaattista alaa pääsee opiskelemaan jopa ilman pääsykoetta, (eikä tarvitse olla edes mikään huippu yo-todistus), mutta itse opinnot ovat sitten vaikeita.

Helppo päästä, mutta vaativat jonkin verran älyä. Moni ei oikeasti lopulta pärjää tai vaan jaksa sitä jatkuvaa laskemista.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

mutta tutkimuksessa ei laskettu niitä, jotka olivat vaihtaneet toiselle koulutusalalle. Mietin, koska oma poika on vahvasti kiinnostunut luonnontieteistä ja en tiedä kannattaako ees kannustaa alalle. 

Näille aloille on suhteellisen helppo päästä, mutta opinnot ovat oikeasti vaikeita. Monilla sisäänpäässeillä kyvyt eivät oikeasti riitä alan yliopisto-opintoihin. Toisaalta on sitten se ryhmä, jolla kyvyt oikeasti riittäisi, mutta joille lukio-opinnot ovat olleet liian helppoja. Kun on lukiossa tottunut siihen, että pitkässä matematiikassa kaiken ymmärtää heti ensi kuulemalta eikä mikään kotilasku ole koskaan vaikea, niin yliopisto-opintojen alku on suuri tyrmistys ja sitä kuvittelee olevansa väärässä paikassa.

Näillä aloilla aloittaa opinnot myös moni sellainen, jolla ei ole alunperinkään aikomusta suorittaa tutkintoa alalta. Todellinen tavoite on lääkis ja mat-luonnontieteelliseen hakeudutaan vain vuodeksi tai kahdeksi preppaamaan fysiikan ja kemian taitoja lääkiksen pääsykoetta varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

mutta tutkimuksessa ei laskettu niitä, jotka olivat vaihtaneet toiselle koulutusalalle. Mietin, koska oma poika on vahvasti kiinnostunut luonnontieteistä ja en tiedä kannattaako ees kannustaa alalle. 

DI-opinnot voisi olla hyvä vaihtoehto luonnontieteistä kiinnostuneelle. On monipuolisempaa kuin esim. matematikkan opiskelu yliopistolla.

Opiskelu todella vaikeaa. Tentit on opiskeltava ulkoa, kun soveltaa ei voi. Solut, molekyylit ja adenosiini-trifosfaatti-amylaasi on vain päntättävä ulkoa. Humanistisessa oppiaineessa tietoa usein sovelletaan tai esitetään näkökulma.

Myös työllisyysnäkymät ovat huonompia, kuin esim. kaupallisella puolella. Tämä johtuu myös usein siitä, ettei luonnontieteen opiskelijat metsästä työkokemusta jo opintojen aikana.

MMM

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

mutta tutkimuksessa ei laskettu niitä, jotka olivat vaihtaneet toiselle koulutusalalle. Mietin, koska oma poika on vahvasti kiinnostunut luonnontieteistä ja en tiedä kannattaako ees kannustaa alalle. 

Kannattaa kannustaa hakemaan teknilliseen yliopistoon. Työllistymismahdollisuudet ovat paljon paremmat ja monipuolisemmat kuin yliopiston mat-luonnontieteellisestä valmistuneilla.

Koska eivät ole hömppätieteitä. Ei voi ns. vetää hatusta. Pitää olla eksakstia hommaa. Opiskelu on paljon vaikeampaa kuin monella muulla alalla.

Opiskelemaan pääsee suht helposti, mutta talosta ulos pääseminen paperit kourassa on sitten täysin toinen juttu. Eikä kukaannitseään kunnioittava ala insinööriksi tms koska se ei vaan ole (media)seksikästä...

Up

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

- Tästä tuli mieleeni ystäväni joka on pienestä pitäen ollut hyvin kiinnostunut luonnontieteistä. - Arvatkaa vain kuinka monta kertaa hän on joutunut vastaamaan, että miksei hän hae tai sittemmin hakenut opiskelemaan lääkikseen, kun on luonnontieteistä paitsi kiinnostunut että niissä hyvin lahjakas. - Ikäänkuin lääkis opiskelupaikkana olisi, tai pitäsi olla kaikkien luonnotieteistä kiinnostuneiden märkäuni ja haave. Toki moni luonnontieteitä opiskeleva havahtuu josssain vaiheessa siihen tosiasiaan, että lääkiksessä opiskelu mahdollistaa monien sellaisten ovien avaamisen, joihin ei ole mahdollisuutta esimerkiksi vain biologiaa tai fysiikkaa opiskelemalla.

Se, että on lähes 100% varma työllisyys ja moneen luonnotieteisiin verrattuna vielä huomattavsti paremmalla palkalla ja yleisellä arvostuksella ovat varsin hyviä kannustimia vaihtaa paikkaa.  

Mutta onneksi on myös heitä luonnontieteistä innostuneita ja kiinnostuneita, jotka uskovat "omaan juttuunsa" ja vähät välittävät tai eivät ainakaan näytä sitä, että völittävät siitä, että ymmärtämättömämmät kyselevät heiltä toisinaan hölmöjä.

 Miksi on joillekin on niin kovin vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki luonnontieteistä innostuneet eivät todellakaan ole kiinnostuneet lääkikseen pääsystä saati lääkärintyöstä, vaikka toki varmasti tiedostavat sen, kuten edellä totesin, että lääkiksessä opiskelu mahdollistaa monta sellaista asiaa, mistä monen muun alan opiskelija voi vain haaveilla.  - Lääkiksen sivuttamisessa ei ole  kyse lainkaan siitä, etteikö (luonnotieteitä opiskelevalla) henkillöllä olisi kykyä ja/ -tai taitoa opiskella siellä(kin).         

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

Tuskin biologiaa, koska sinne on vaikeampi päästä kuin lääkikseen, ja keskeyttämisprosentit hyvin pieniä.

Ainakin yliopistolla luonnontieteitä pääsee opiskelemaan melkein kuka vaan. Itse oli lukiossa hyvä niissä, mutten erinomainen. Ei riittänyt mun osaaminen ja motivaatio enää yliopistolla. Jos ne ottais ihmisiä pelkästään pääsykokeen perusteella ja vaatis vähän korkeampaa tasoa, niin sinne menis opiskelemaan vain motivoituneita ja fiksuja ihmisiä. Nyt varmaan menee paljon rahaa hukkaan, kun suuri osa keskeyttää jo ekana vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun itse opiskelin niin nuoolivat suosittuja "vara-opiskelupaikkoja" lääkikseen pyrkiville, eli jos eivät päässeet lääkikseen alkoivat lukea vaikka kemiaa tai biologiaa ja keskeyttivät sitten kun pääsivät sinne minne oikeasti halusivat. Toinen syy on varmaan se että monella luonnontieteen alalla työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, ja osa vaihtaa alaa sen takia.

Tuskin biologiaa, koska sinne on vaikeampi päästä kuin lääkikseen, ja keskeyttämisprosentit hyvin pieniä.

Biologiaa ei ole "vaikeaa" päästä opiskelemaan. Veikkaanpa, että sadat lääkiksestä rannalle jääneetkin olisivat päässeet opiskelemaan biologiaa, jos vain olisivat halunneet. Pääsykokeen taso siis tuskin on verrattavissa lääkiksen pääsykokeen tasoon, sillä hakijoita on huomattavasti vähemmän bilsalle ja suurin osa niistäkin hakee "läpällä". Ja bilsaa vain ei oikein haluta enää opiskella, sillä työllisyysnäkymät ovat melko surkeat. Ja onhan lääkärillä myös paljon parempi palkka.