Vietitkö kesälomasi anoppisi luona?

Siitä syntyi aika iso soppa, mutta päätin että haluan jotain muutakin kun olla " tiellä" koko ajan. Näin siis asia siellä ilmaistiin aina, silti kutsuttiin.

Siis ollaan käyty joka vuosi noin viikonverran.

Tänä vuonna ei menty ja mun sivistynyt anoppi raivostui todella.

Haukkui mut puhelimessa ja kiroili mulle.

Tiuntui todella kurjalta.



Vietettiin ihana perheloma yhdessä lasten kanssa.

Vuokrattiin mökki ja matkusteltiin.



Jotenki musta tuntuu, että mun anoppi on jotenkin liian riippuvainen meidän lapsista. Se koettaa aina määrätä, mitä meidän perheen tulee tehdä.

Appiukko on ihan tossunalla, anoppi puhuu sen puolesta ja vastaa kysymyksiin sen puolesta. esimerkiksi kun ne ovat kylässä, ja appiukolta kysytään haluaako se ruokaa, niin anoppi vastaa ei XXYY syö nyt. Appiukko on ihan hiljaa.



Samalla lailla en halua, että lapsiani kohdellaan.

nyt jo kouluikäiset " tottelevat" anoppia kyseenalaistamatta mitään.

Anoppi joskus sanoo kouluikäisille lapsillemme " Teille käy isona huonosti, kun teette tässä asiassa niin kuin vanhemmat sanovat..... vanhempanne ovat väärässä" ....



Onks muilla tälläistä????

Onneksi anoppila sattuu olemaan Roomassa :)



Mieheni on italialainen, asumme Suomessa. Italialaisittain on täysin normaalia että perheet lomailevat yhdessä - isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset. Vietämme yleensä lomastamme 2 viikkoa appivanhempien Rooman-kaupunkiasunnolla ja toiset 2 viikkoa jossakin rantapaikassa tai maaseudulla eli vuokraamme ison talon yhdessä appivanhempien kanssa, joskus myös mieheni veli perheineen on liittynyt tähän joukkoon.



Lomat ovat aina tosi ihania ja rentouttavia! Meillä on innokkaat lapsenvahdit koko ajan eli saamme mieheni kanssa nauttia kahdenkeskisistä illallisista ihanissa ravintoloissa, shoppailusta (Rooman alennusmyynnit!) jne. Suomessa arkielämän tuiskeessa tähän on harvoin mahdollisuus.



Totta kai joskus tulee riitaa appivanhempien kanssa joistakin asioista, mutta sitten riidellään reilusti ja pyydetään pian anteeksi. Mököttämisellä emme lomaamme pilaa ;)

jos asiat voi suoraan sanoa.

meillä anoppi on kaikkien yläpuolella.

Sille ei voi sanoa mitään, kun se alkaa väitellä vastaan....

Silloin kun tutustuin mieheeni ja hänen perheeseensä (10 v. sitten) minulla suomalaisena olikin totuttelemista siihen että asiat voi tosiaan sano paukauttaa suoraan. Se tuntui alkuun tosi hurjalta. Mutta nyt kun siihen on tottunut huomaa, että se on kyllä hyvä käytäntö, mitään ei jää sanomattomaksi eikä tarvitse arvailla toisen aivoituksia.



Mieheni perheessä kukaan ei myöskään tapaa " nokkiintua" toisten sanomisista. Tämä pätee siis kaikkeen kommunikointiin, ei vain riitelyyn. Esim. kommentit toisten vaatetuksesta (jos joku vaikka on ostanut jotakin uutta) kerrotaan avoimesti. Hätkähdin ekalla vierailullani kun mieheni oli ostanut uudet farkut ja anoppi sanoi ihan ystävällisesti ja neutraalisti ne nähdessään " Malli on kiva mutta en kyllä itse pidä tuosta väristä yhtään" . Suomalaisena loukkaannuin verisesti mieheni puolesta ja olin vetää herneen nenään takaraivoon asti mutta mieheni oli vain että aha, vai niin, mutta minua tämä väri miellyttää ja tykkään siitä. Eikä siinä ollut mitään sen kummempaa, se oli vain anopin mielipide jonka hän sanoi suoraan. Myöhemmin opin että tämä on perheen tapa kaikissa asioissa. Asioita (niin positiivisia kuin negatiivisiakin) ei sanota toista loukatakseen vaan neutraalisti, mutta ne lausutaan ilmoille eikä niitä jäädä hautomaan oman mielen pohjalle.

Hän on iäkäs ja lähes sokea leski, joten häntä piti auttaa muutossa: tavaroiden lajittelussa, pois heittämisessä ja pakkaamisessa. Siinä meni todella aikaa, kun joka tavara herätti hänessä tarpeen selostaa puoli tuntia sen historiaa. Eikä juuri mitään voinut heittää pois.



Ja loppuloma menikin sitten sen tavaravuoren sijoittelussa uuteen, pienempään kotiin.



Me emme siis lomaile anopin luona, vaan teemme töitä, autamme.

mutta kun se anoppila on kaiken muun " hyvän" lisäksi jossakin Kälviällä niin ei kiitos... lomailemme erikseen

niin kesäloman kuin muidenkin lomien suhteen..

Olisi kiva joskus viettää ihan oman perheen loma ilman pakollisisia vierailuja mutta siitähän soppa syntyy.



Kun jostain syystä meidän pitäisi aina mennä sinne, ihan yhtä pitkä matka on anopilta meillepäin, ja hän on terve hyväkuntoinen eläkkeellä oleva ihminen jolla olisi aikaa ja varaa matkustaa ja helpompi matkustaa kuin lapsiperheen (2 leikki-ikäistä+vauva)

Mutta ei, jostain syystä tapaamiset pitäisi 90-prosenttisesti tapahtua hänen luonaan. Ja tosiaan loma kuin loma niin pitäisi mennä..

Kerran oon muistaakseni käyny ja suurin surminkaan en viikoksi sen tykö menisi! HUI, kylmää jo ajatuskin kuunnella koiran hännän paiseista ja anopin hiivatulehduksista viikko.

Onneksi anoppi asuu 15 km:n päässä - sen verran kaukana ettei ravaa jatkuvasti meillä ja niin lähellä ettei tarvitse olla siellä yökylässä.

kertoo siitä että ei oikein osannut irroittautua aikuisesta lapsestaan.

Kyllä jokaisella perheellä pitäisi olla oikeus viettää lomansa juuri niin kuin itse haluaa eikä käyttää lomia anopin miellyttämiseen.



Tiedän kyllä että helpommin sanottu kuin tehty, meilläkin anoppi ja appi automaattisesti odottavat että lomilla mentäisiin sinne.

Mutta miehen kanssa (siis huom myös mies halunnut näin, tiedoksi niille jotka kohta alkavat haukkua minua hankalaksi miniäksi) ei ole ruvettu jokaisella lomalla sinne menemään, valittavat minkä valittavat..

meillä on kyllä ollut ihan tapana viettää siellä lomat ja kesät missä viihdytään. Itse reissumme suunnittelemme ja siihen ei paljon auta toisten tulla määräileen. Enkä mitää valituksia etes kuuntelis. Aikuisella ihmislle on vapaus valita.

Anoppilassa ei nykyään yövytä kuin pakosta. Kävästään muutaman kerran vuodessa, asuvat lähellä, vain 70km meiltä sinne.

Enkä missään tapauksessa haluaisi viettää lomiani nuoren parin kanssa. Ei ikinä! Vastahan siitä eroon päästiin.

Meillä anoppi odottaa joka ainoa lyhyempi tai pitempi loma että hänen luokseen mennään, ja sitten jos joskus ei mennä niin voi sitä marttyyrimaista mökötystä...



Oikeasti hienoa jos äiti/anoppi osaa antaa aikuisille lapsilleen luvan elää omaa elämäänsä omalla tavallaan ja löytää omaan elämäänsä muuta sisältöä kuin elämisen aikuisten lasten kautta.

Toivottavasti muistan tämän kun jonain päivänä olen itse anoppi:=)

:-(

Vietän, vähintään viikon. Yleensä enemmänkin. Minulla on ihana anoppi!

Kesällä käytiin 2 kertaa mummoloissa, viikonlopun verran molemmilla kerroilla. Anoppilassa ei yövytä, vaan mun kotona 20km päässä. Anopilla vaan käydään muutama tunti.



Muuten käydään noin 6 viikoin välein mummoloissa. Molemmat siis samalla käynnillä, mun vanhemilla yötä ja anoppilassa käydään.