mieltäni painaa katkennut ystävyyssuhde

Sairastuin alkuvuodesta tautiin, joka aiheuttaa huomattavaa kipua (saisin jo nyt 30-vuotiaana hakea loppuelämäksi työkyvyttömyyttä), unettomuutta (unta saa vain unilääkkeiden kera), palelua ja ärtymystä.

Olin sairauteni alkuaikoina masentunut ja hyvin kipeä, ärtyisällä tuulella, ahdistunut ja kiukkuinen. VIHAINEN siitä että olin sairastunut. En varmaan ollut kovin hyvää seuraa kenellekään enkä hakeutunut seuraan.

Minulla oli erään hyvän ystäväni kanssa suunniteltuna mukava loma, jonka jouduin sairastamiseni takia perumaan. Hän suuttui siitä paljon eikä vieläkään halua olla minun kanssani tekemisissä. Oli siinä muutakin kärhämää, olin sanonut jotain sopimatonta (pyysin sitä kyllä anteeksi).



Minulla on todella paha mieli, että olen menettänyt tämän ystävyyden, luulen että se ei enää ole " parannettavissa" , puolin ja toisin tuli varmaankin sanottua sopimattomia asioita.



Halusin vain kertoa tämän teille, koska se painaa mieltäni. Toivoisin, että jos teillä on ystävä joka sairastuu vakavasti (tai puolivakavasti) loppuelämäksi, jonka elämänlaatu huononee huomattavasti ja päivittäin saa kärsiä kipua....että yrittäisitte ymmärtää. Mitä hyvänsä ei tarvitse sietää, mutta vaikka sairaan kivut ja tuska ei näy ulospäin ei se tarkoita, että hän voisi elää elämää kuten aina ennenkin.