Auttakaahan minua 5-vuotiaan ongelmien kanssa...
Äiti tytär suhde on siis vähän hankala.. Minä sekä hän ollaan tempperamenttisia, siis aika samanlaisia luonteeltamme muutenkin. Mutta,mutta.. kun menee vaan hermo hänen mahdottomiin raivokohtauksiin. Kun asiat ei mene niinkuin hän haluaa, niin sitten hän saa kamalan huutokohtauksen. Yleensä tilanne on aina kotona ja vain minulle, ei isälleen kun on siellä. Mikään puhe ei auta, huuto vaan yltyy. Siis kysynkin mikä neuvoksi? olen laittanut huoneeseen huutamaan, kun en itse aina jaksa ja meinaa napsahtaa pinna tai annan huutaa vieressä tai olen pitänyt kiinni niin että rauhottuu. Kaikki nuo ovat mielestäni kamalia, kun voisinkin auttaa häntä muuten, mutta miten?? Välillä en vaan pysty olemaan vierellä ja rauhoittelemaan kun pikkuveli tarvitsee kuitenkin hoitamista. Lapsi saa varmasti traumoja kaikesta tästä! Onko edes normaalia että 5 vuotias huutaa ja raivoaa paljon? Ymmärrän toki että hänen tunteitaan kuohuttaa minun ja isänsä ero, mutta hän on ollut aina yhtä " vaikea" . Eli saanut raivareita pienimmästäkin.. Vaikea tässä tilanteita selittää tarkasti, mutta olisin kiitollinen, jos joku pystyy jotenkin neuvomaan tai auttamaan!
Kommentit (2)
annat vaan olla keskellä lattiaa, pysyt lähettyvillä ja puhut rauhallisesti että olen tässä. jos sulla on paha mieli haluat halia niin äiti on tässä eikä mihinkään häviä. jos veljeä tarvitsee hoitaa, sanot tytölle että nyt hoidan veljeä muta tulen ihan just.
ei saa jättää yksin noin isojen tunteiden kanssa. pysy rauhallisena niin näytät ettet pelkää hänen tunteitaan- voi muuten alkaa pelätä itsekin omia raivareitaan.
sitten jälkeenpäin juttelette että olipa sulla kamalan paha olla. halia, syliä ja selvittelyä mistä kimmahti.
voitte myös koittaa piirtää pahan olon ja sitten tehhdä siitä möröstä hassun esim piirtämällä sille vaikka ilmapallon käteen tms.
sykleissä noi tulee. ja tulinen tempperamenttisekä ero varmasti tekee osansa. voimia!
Meidän 5-v raivoaa myös. Ehkä liittyy vaan ikävaiheeseen. Niin minä olen ajatellut. Menee varmaankin ohi, kun lapsi aloittaa koulun.
(Muuten, oli hankalaa lukea, kun et käyttänyt kappalejakoa.)