Esittelenkö itseni työhaastattelussa etunimellä/koko nimellä/en ollenkaan henkilölle, joka on jo tuttu?
Olen menossa työhaastatteluun huomenna. Minua on vastassa kolme henkilöä, joista kaksi on tuntemattomia, mutta yksi on ns. vanha tuttu. Ei olla nähty kymmeneen vuoteen, mutta sitä ennen oltiin viikottain tekemisissä noin kymmenen vuotta. Olin tämän henkilön lapsen kanssa samalla luokalla ja kävin siis ainakin viikottain siellä kylässä. Tuo henkilö tuntee siis perheeni ja takuulla muistaa minut. Miten toimin, ettei tuo ensivaikutelma ole jotenkin hölmö? En tiedä, tietävätkö nuo kaksi muuta, että olemme tuttuja, joten on sekin sitten hölmö, jos esittelen itseni koko nimellä heille ja tuolle yhdelle vain "no hei vaan..".
Kommentit (3)
Sinä haet työpaikkaa ja olet samalla viivalla kuin muut työnhakijat. Miten siis he toimivat samassa tilanteessa? No tietenkin esittelevät itsensä koko nimellä, mutta kannattaa ystävällisen tuttavallisesti hymyillä. Anna työhaastattelussa tuon tuttusi tehdä aloite, haluaako hän ilmaista muille, että tunnette entuudestaan. Onnea haastatteluun!
Vierailija kirjoitti:
Sinä haet työpaikkaa ja olet samalla viivalla kuin muut työnhakijat. Miten siis he toimivat samassa tilanteessa? No tietenkin esittelevät itsensä koko nimellä, mutta kannattaa ystävällisen tuttavallisesti hymyillä. Anna työhaastattelussa tuon tuttusi tehdä aloite, haluaako hän ilmaista muille, että tunnette entuudestaan. Onnea haastatteluun!
Tottakai olen samalla viivalla, enkä odota tuosta vanhasta tuttavuudesta olevan sanottavaa hyötyä. Olinhan lapsi, kun "tunsimme", joten hän ei tunne minua aikuisena. Jännitän vain sellaista tilannetta, että esittelen itseni ja tuo henkilö pitää minua hölmönä, kun esittelen itseni.
Tuo oli hyvä neuvo tuo "Meikäläisen Maija, varmaan muistat." Jos ei muista, niin voin sitten kertoa, että olen se ja se ja jos muistaa, niin toivottavasti hyvällä.
ap
Esittelet muille koko nimellä, viimeisenä tuttavalle voit heittää vaikka että Meikäläisen Maija, muistatkin mut varmasti ja kaunis hymy päälle.