ruumiinavauspöytäkirja

Kuulemma niissä kestää. Tuo 9 kuukauttakin tavallista.

Lähemmäs vuosi menee varsin usein. Oman isäni pöytäkirja tuli juuri ja juuri sen vuoden kuluessa, vaikka tietty kaikki analyysit ja johtopäätökset oli tehty jo ennen ruumiin luovuttamista haudattavaksi.

Saattaa kestää tosi kauan. Seisovat jossain pöydällä. Isäni kohdalla oli näin

Oletko varma, että vainajalle on tehty ruumiinavaus. Jos kuolinsyy on selvä, ei avausta välttämättä tehdä, ellei sitten epäillä, että olisi kyse myös esim. jostain sairaudesta tai myrkytyksestä. Rikoksen uhreille tehdään yleensä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, joka on tarkempi ja yksityiskohtaisempi, kuin normaali avaus. Syy, miksi pöytäkirja viipyy, on patologien vähäinen määrä. He myös tekevät paljon muutakin kuin pelkkiä avauksia. Jos esim. leikkauksessa poistetaan joku kasvain, lähetetään siitä näyte patologin tutkittavaksi, koska on tärkeä saada nopeasti tieto, onko poistettu näppylä tai muu kasvain hyvän vai pahanlaatuinen.

Okei, millasta luettavaa se oli? 

ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että vainajalle on tehty ruumiinavaus. Jos kuolinsyy on selvä, ei avausta välttämättä tehdä, ellei sitten epäillä, että olisi kyse myös esim. jostain sairaudesta tai myrkytyksestä. Rikoksen uhreille tehdään yleensä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, joka on tarkempi ja yksityiskohtaisempi, kuin normaali avaus. Syy, miksi pöytäkirja viipyy, on patologien vähäinen määrä. He myös tekevät paljon muutakin kuin pelkkiä avauksia. Jos esim. leikkauksessa poistetaan joku kasvain, lähetetään siitä näyte patologin tutkittavaksi, koska on tärkeä saada nopeasti tieto, onko poistettu näppylä tai muu kasvain hyvän vai pahanlaatuinen.

Itsemurhakuolemissa tehdään aina oikeuslääketieteellinen avaus vaikka itsemurha olisikin (lähes) päivänselvä asia löydösten ja tapahtumatietojen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Okei, millasta luettavaa se oli? 

ap

Siinä oli kohta, jossa selostettiin kuoleman olosuhteet ja ruumiin löytyminen ja päätyminen poliisin haltuun. Tässä kohtaa oli omituista lukea virallista kuvausta pmista toimistaan. Sitten oli lista erilaisia kokeita ja testejä ja niiden tulokset sekä raja/viite-arvot labrakielellä. Lopuksi oli selväsanainen maallikkokielinen kuvaus siitä, mihin vainaja oli kuollut ja lisäksi selvästi omaisia lohduttamaan tarkoitettu toteamus siitä, että todennäköissti mitään ei olisi voitu tehdä, vaikka joku olisi ollut paikalla henkilön kuollessakin.