Pääseekö as-henkilö armeijaan?
Kommentit (17)
Olisihan se kiva kun as höpöttäisi ummet ja lammet teoriassa siitä miten vihollista ammutaan, luotien viuhuessa kypärän yli samalla kun toiset pakenee sen minkä kerkiää.
Vierailija kirjoitti:
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.
Höpö höpö. Poikani näytti kutsunnoissa AS-diagnoosin osoittavan lääkärintodistuksen ja asiasta ei sen enempää keskusteltu, siirrettiin C-kuntoisuusluokkaan samantien.
Lasten serkku palveli ihan normaalit 9 kk kuskina eikä mitään ongelmia. Piti armeijasta, jossa kaikki oli selkeää.
Riippuu tapauksesta. Siinähän on erilaisia vaikeusasteita ja variaatioita. Kaikki eivät varmastikaan kykene suorittamaan asepalvelusta, mutta osa suorittaa sen pisimmän kaavan mukaan ja pärjää siellä hyvin.
Kyllä mun veli on ainakin armeijan käynyt, tosin en tiedä tuliko hänen as-diagnoosinsa edes missään vaiheessa esiin. Hän kun on käynyt sen saamassa yksityisellä puolella eikä kunnan terveystietojärjestelmissä ole siitä siis mitään tietoja - tämä oli juuri syy käydä yksityisellä, koska vanhempani ajattelivat että mahdollinen diagnoosi yleisissä järjestelmissä voisi tuoda myöhemmin elämässä haittaa.
Joskus tuntuu että sitä liioitellaan kuinka erilaisia as:t ovat. Esim. tuo minun veljeni vaikuttaa aika lailla vain tavalliselta ujolta / introvertiltä ihmiseltä joka viihtyy pääosin yksin, ei ole mitenkään kummallisen oloinen. Pakkomielteisiä erityiskiinnostuksiakaan ei ole lapsuuden jälkeen ollut.
Eli jos siis on as-henkilö, ja haluaa armeijaan ja kutsunnoissa tulee tämä as ilmi, pääseekö silti?
Vierailija kirjoitti:
Eli jos siis on as-henkilö, ja haluaa armeijaan ja kutsunnoissa tulee tämä as ilmi, pääseekö silti?
Miksi ei pääsisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.
Höpö höpö. Poikani näytti kutsunnoissa AS-diagnoosin osoittavan lääkärintodistuksen ja asiasta ei sen enempää keskusteltu, siirrettiin C-kuntoisuusluokkaan samantien.
Et sinä siellä paikalla ollut. Siellä on kåyty tämän sisältöinen keskustelu:
Kutsuntalääkäri: no mitäs sinä olet tästä mieltä?
Poika: no en mä nyt tiedä.
KL: sulla ei ole mitään erityisiä haluja?
Poika: no eipa juuri.
KL: eiköhän se ole tässä vapautuksen paikka.
Mutta jos poikasi olisi vastannut, että haluaa armeijaan, lääkäri olisi kysellyt, että luuleeko hän siitä selviävänsä ja lukenut papereita sitä silmällä pitäen ja jos niissä ei olisi lukenut mitään toista osoittavaa, poikasi olisi jatkanut armeijaan. Koska mullakin on as-perheenjäseniä, tiedän aika paljon assseja ja siinä joukosa on useinta armeijan käyneitä. Ja sit toisia asseja, jotka yleensä jonkun fyysisen ongelman takia ei ole armeijaa käyneet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun veli on ainakin armeijan käynyt, tosin en tiedä tuliko hänen as-diagnoosinsa edes missään vaiheessa esiin. Hän kun on käynyt sen saamassa yksityisellä puolella eikä kunnan terveystietojärjestelmissä ole siitä siis mitään tietoja - tämä oli juuri syy käydä yksityisellä, koska vanhempani ajattelivat että mahdollinen diagnoosi yleisissä järjestelmissä voisi tuoda myöhemmin elämässä haittaa.
Joskus tuntuu että sitä liioitellaan kuinka erilaisia as:t ovat. Esim. tuo minun veljeni vaikuttaa aika lailla vain tavalliselta ujolta / introvertiltä ihmiseltä joka viihtyy pääosin yksin, ei ole mitenkään kummallisen oloinen. Pakkomielteisiä erityiskiinnostuksiakaan ei ole lapsuuden jälkeen ollut.
Kaikella kunnioituksella: et näy ottaneen asioista selvää, vaikka itselläsi on asperger-veli.
Aspergeria on hyvin monen asteista. Se lukeutuu autismikirjoon, ja nykyään ei enää kaikkialla edes anneta erillistä as-diagnoosia, vaam autismidiagnoosi.
Joukossa on lievästi asseja ja sitten henkilöitä, jotka eivät pärjää aikuisenakaan itsenäisesti. Oma poikani kuuluu suurella todennäköisyydellä jälkimmäiseen, eikä todellakaan pärjäisi armeijassa eikä sinne tule koskaan menemäänkään.
Pojastani näkee kuka tahansa nopeasti, ettei hän ole normaalikaveri. Monin tavoin älykäs ja lahjakas, mutta sosiaalisesti täysi käsi. Ei pärjäisi armeijassa samassa tuvassa mieslauman kanssa, jo pelklä häly ahdostaisi pahasti.
No ainakin mä en päässyt armeijaan, kun käytin kutsuntojen aikaan yhtä lääkettä ahdistuneisuuteen ja paniikkikohtauksiin ja käytän samoihin juttuihin edelleen lääkettä. Sanoivat kutsunnoissa, että mielenterveyslääkkeet ovat haitaksi. No eipä oikeastaan haittaa vaikka armeijaan en päässytkään. On sitä "kunniallista" elämää armeijan ulkopuolellakin olemassa.:) Ja kyllä mulla on diagnosoitu asperger 8-vuotiaana.
T: 22-vuotias nuori mies/poika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun veli on ainakin armeijan käynyt, tosin en tiedä tuliko hänen as-diagnoosinsa edes missään vaiheessa esiin. Hän kun on käynyt sen saamassa yksityisellä puolella eikä kunnan terveystietojärjestelmissä ole siitä siis mitään tietoja - tämä oli juuri syy käydä yksityisellä, koska vanhempani ajattelivat että mahdollinen diagnoosi yleisissä järjestelmissä voisi tuoda myöhemmin elämässä haittaa.
Joskus tuntuu että sitä liioitellaan kuinka erilaisia as:t ovat. Esim. tuo minun veljeni vaikuttaa aika lailla vain tavalliselta ujolta / introvertiltä ihmiseltä joka viihtyy pääosin yksin, ei ole mitenkään kummallisen oloinen. Pakkomielteisiä erityiskiinnostuksiakaan ei ole lapsuuden jälkeen ollut.
Kaikella kunnioituksella: et näy ottaneen asioista selvää, vaikka itselläsi on asperger-veli.
Aspergeria on hyvin monen asteista. Se lukeutuu autismikirjoon, ja nykyään ei enää kaikkialla edes anneta erillistä as-diagnoosia, vaam autismidiagnoosi.
Joukossa on lievästi asseja ja sitten henkilöitä, jotka eivät pärjää aikuisenakaan itsenäisesti. Oma poikani kuuluu suurella todennäköisyydellä jälkimmäiseen, eikä todellakaan pärjäisi armeijassa eikä sinne tule koskaan menemäänkään.
Pojastani näkee kuka tahansa nopeasti, ettei hän ole normaalikaveri. Monin tavoin älykäs ja lahjakas, mutta sosiaalisesti täysi käsi. Ei pärjäisi armeijassa samassa tuvassa mieslauman kanssa, jo pelklä häly ahdostaisi pahasti.
Tiedän kyllä että aspergereita on eri tasoisia. Ilmaisin itseäni vähän huonosti, tarkoitin sitä että usein unohdetaan se että diagnosoiduissa on myös niitä hyvin lieviä jotka eivät erotu normaaleissa kohtaamisissa mitenkään. Usein aloitetaan täälläkin aiheita voiko as-henkilö sitä tai tätä, ja useimmiten oikea vastaus ei olisi kyllä eikä ei, vaan että jotkut voivat, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.
Höpö höpö. Poikani näytti kutsunnoissa AS-diagnoosin osoittavan lääkärintodistuksen ja asiasta ei sen enempää keskusteltu, siirrettiin C-kuntoisuusluokkaan samantien.
Et sinä siellä paikalla ollut. Siellä on kåyty tämän sisältöinen keskustelu:
Kutsuntalääkäri: no mitäs sinä olet tästä mieltä?
Poika: no en mä nyt tiedä.
KL: sulla ei ole mitään erityisiä haluja?
Poika: no eipa juuri.
KL: eiköhän se ole tässä vapautuksen paikka.Mutta jos poikasi olisi vastannut, että haluaa armeijaan, lääkäri olisi kysellyt, että luuleeko hän siitä selviävänsä ja lukenut papereita sitä silmällä pitäen ja jos niissä ei olisi lukenut mitään toista osoittavaa, poikasi olisi jatkanut armeijaan. Koska mullakin on as-perheenjäseniä, tiedän aika paljon assseja ja siinä joukosa on useinta armeijan käyneitä. Ja sit toisia asseja, jotka yleensä jonkun fyysisen ongelman takia ei ole armeijaa käyneet.
Mikä sua vaivaa? Kyse oli siitä, riittääkö pelkkä as-diagnoosi, ja kyllä, se riittää. Ei vaadita lisäksi jotakin muuta, fyysistä ongelmaa.
Totta kai jos heppu on lievästi as ja halukas ja innokas yrittämään, se käy päinsä. Ei tuo kommentoija siitä mitään puhunut.
Eiköhän hän ole lapseltaan kuullut, miten keskustelu on lääkärin kanssa mennyt. Vaikka assit ovat monella tapaa omalaatuisia, he osaavat kyllä kertoa, mitä on tapahtunut.
10
http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-Terveysta…
Tuolla sivulta 47 alkaa diagnoosikohtwinen luettelo siitä, miten eri diagnoosit ja taudinkuvat vaikuttavat armeijaluokitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun veli on ainakin armeijan käynyt, tosin en tiedä tuliko hänen as-diagnoosinsa edes missään vaiheessa esiin. Hän kun on käynyt sen saamassa yksityisellä puolella eikä kunnan terveystietojärjestelmissä ole siitä siis mitään tietoja - tämä oli juuri syy käydä yksityisellä, koska vanhempani ajattelivat että mahdollinen diagnoosi yleisissä järjestelmissä voisi tuoda myöhemmin elämässä haittaa.
Joskus tuntuu että sitä liioitellaan kuinka erilaisia as:t ovat. Esim. tuo minun veljeni vaikuttaa aika lailla vain tavalliselta ujolta / introvertiltä ihmiseltä joka viihtyy pääosin yksin, ei ole mitenkään kummallisen oloinen. Pakkomielteisiä erityiskiinnostuksiakaan ei ole lapsuuden jälkeen ollut.
Kaikella kunnioituksella: et näy ottaneen asioista selvää, vaikka itselläsi on asperger-veli.
Aspergeria on hyvin monen asteista. Se lukeutuu autismikirjoon, ja nykyään ei enää kaikkialla edes anneta erillistä as-diagnoosia, vaam autismidiagnoosi.
Joukossa on lievästi asseja ja sitten henkilöitä, jotka eivät pärjää aikuisenakaan itsenäisesti. Oma poikani kuuluu suurella todennäköisyydellä jälkimmäiseen, eikä todellakaan pärjäisi armeijassa eikä sinne tule koskaan menemäänkään.
Pojastani näkee kuka tahansa nopeasti, ettei hän ole normaalikaveri. Monin tavoin älykäs ja lahjakas, mutta sosiaalisesti täysi käsi. Ei pärjäisi armeijassa samassa tuvassa mieslauman kanssa, jo pelklä häly ahdostaisi pahasti.
Tiedän kyllä että aspergereita on eri tasoisia. Ilmaisin itseäni vähän huonosti, tarkoitin sitä että usein unohdetaan se että diagnosoiduissa on myös niitä hyvin lieviä jotka eivät erotu normaaleissa kohtaamisissa mitenkään. Usein aloitetaan täälläkin aiheita voiko as-henkilö sitä tai tätä, ja useimmiten oikea vastaus ei olisi kyllä eikä ei, vaan että jotkut voivat, toiset ei.
Ok, no sitten ollaan samalla karttalehdellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.
Höpö höpö. Poikani näytti kutsunnoissa AS-diagnoosin osoittavan lääkärintodistuksen ja asiasta ei sen enempää keskusteltu, siirrettiin C-kuntoisuusluokkaan samantien.
Et sinä siellä paikalla ollut. Siellä on kåyty tämän sisältöinen keskustelu:
Kutsuntalääkäri: no mitäs sinä olet tästä mieltä?
Poika: no en mä nyt tiedä.
KL: sulla ei ole mitään erityisiä haluja?
Poika: no eipa juuri.
KL: eiköhän se ole tässä vapautuksen paikka.Mutta jos poikasi olisi vastannut, että haluaa armeijaan, lääkäri olisi kysellyt, että luuleeko hän siitä selviävänsä ja lukenut papereita sitä silmällä pitäen ja jos niissä ei olisi lukenut mitään toista osoittavaa, poikasi olisi jatkanut armeijaan. Koska mullakin on as-perheenjäseniä, tiedän aika paljon assseja ja siinä joukosa on useinta armeijan käyneitä. Ja sit toisia asseja, jotka yleensä jonkun fyysisen ongelman takia ei ole armeijaa käyneet.
Mikä sua vaivaa? Kyse oli siitä, riittääkö pelkkä as-diagnoosi, ja kyllä, se riittää. Ei vaadita lisäksi jotakin muuta, fyysistä ongelmaa.
10
Ei ollut, kyse siitä, riittääkö pelkkä as-dg vapautuksen saamiseenmvaan siitä, pääseekö halukas armeijaan vaikka olisikin as dg. Ja vastaus on, että pääsee, jollei ole muita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.
Höpö höpö. Poikani näytti kutsunnoissa AS-diagnoosin osoittavan lääkärintodistuksen ja asiasta ei sen enempää keskusteltu, siirrettiin C-kuntoisuusluokkaan samantien.
Et sinä siellä paikalla ollut. Siellä on kåyty tämän sisältöinen keskustelu:
Kutsuntalääkäri: no mitäs sinä olet tästä mieltä?
Poika: no en mä nyt tiedä.
KL: sulla ei ole mitään erityisiä haluja?
Poika: no eipa juuri.
KL: eiköhän se ole tässä vapautuksen paikka.Mutta jos poikasi olisi vastannut, että haluaa armeijaan, lääkäri olisi kysellyt, että luuleeko hän siitä selviävänsä ja lukenut papereita sitä silmällä pitäen ja jos niissä ei olisi lukenut mitään toista osoittavaa, poikasi olisi jatkanut armeijaan. Koska mullakin on as-perheenjäseniä, tiedän aika paljon assseja ja siinä joukosa on useinta armeijan käyneitä. Ja sit toisia asseja, jotka yleensä jonkun fyysisen ongelman takia ei ole armeijaa käyneet.
Mikä sua vaivaa? Kyse oli siitä, riittääkö pelkkä as-diagnoosi, ja kyllä, se riittää. Ei vaadita lisäksi jotakin muuta, fyysistä ongelmaa.
10
Ei ollut, kyse siitä, riittääkö pelkkä as-dg vapautuksen saamiseenmvaan siitä, pääseekö halukas armeijaan vaikka olisikin as dg. Ja vastaus on, että pääsee, jollei ole muita ongelmia.
Koko keskustelussa juu, mutta tuo sinulle vastannut kommentoi väitettäsi, että armeijan välttääkseen pitää olla muukin dg.
Pääsee j palvelee A-luokituksella , jos se on ainoa ongelma. Jos siis aspergerin oireyhtymästä ei ole vuosien varrella seurannut mielenterveyspuolen ongelmia, esim. masennusta tai auktoriteettiongelmaa. Ja jollei ole mitään muuta terveysongelmaa, tietenkin. Ja jos ei ole mitään muuta isompaa ongelmaa kuten astma, diabetes, reuma, tai vastaava. Silloin ei tietenkään oteta armeijaan, koska ne melkoo varmasti pahenisivat armeijassa ja hoito olisi sotaoloissa mahdotonta ja joka tapauksessa kallista.