Herkät äidit

Jos puhuttelet ystäviäsi ja naapureitasi mammasiksi niin en yhtään ihmettele, ettei he sano sinulle päivää.

Nainen säilyy omana itsenään ja naisena, vaikka saakin lapsia.

komentamalla lasta todellakin usein komennetaan vanhempia, rivien välistä " tollot, ettekö tajua, tässä menee raja" . Puistossa monesti komennetaan minun lapsia, että alas sieltä kiipeilytelineeltä, olet liian korkealla. Minusta se on tarpeetonta, koska lapsemme ovat taitavia kiipeilijöitä, ja sitä vartenhan ne telineet siellä ovat. Kun en puutu asiaan ja aikansa komennettuaan sanotaan minulle, että sun lapsi ei tottele ja se on liian korkealla.



Musta se on älden tyhmää, enkä todellakaan käske heitä alas, kun sitä varten sinne puistoon mennään, että siellä saa peuhata.

Olisin varmaan tehnyt samoin, kun tuo ap:n kuvaama herkkä äiti jälkimmäisessä tilanteessa-



--------------



voihan sitä toisellekin äidille " vihjata" , että:

" Huomasitko, mitä lapsesi teki..." -tyyliin...



Itse pääasiassa ITSE kyllä hoidan omien lasten kasvatuksen- kuten moni muukin- ymmärtääkseni on tästä kysymys-



vaaratilanteet ovat erikseen, kuten eka esimerkkisi



Mottona: " Sopu sijaa antaa"

ja inhimillistä että ihmiset saattavat loukkaantua kun heidän kultanuppusiaan komennetaan. Äläitse ole niin herkkä että välittäisit katseista, vaan jatka samaan malliin. Itsekin komennan omieni ohella muita jos näen törkeää käytöstä. Tykätkööt äidit mitä haluaa. Jos vanhemmat komentaa omiaan riittävästi ei muiden tarvitsisi näin tehdä. Kai se on se huono omatunto joka pistää kun ei jaksa/osaa/halua komentaa lastaan käyttäytymään.



Kaverillesi voisit selittää, ettei haittaa vaikka lapset on niin villejä, kyllä kyläillä voi silti; komennetaan sitten yhdessä " kylä kasvattaa" asenteella. Kerro hänelle että sinulla on tällainen tapa että pidät jöötä muidenkin lapsille varsinkin kotonasi eikä se ole henkilökohtaista eikä siitä pidä loukkaantua. Et pidä hänen lapsiaan silti huonompina vaikka komentaisit. (jos asia on näin) Kaveri kai pelkää että et kestä hänen lapsiaan.

oikein hyvin, jos joku komentaa kyläilemässä olevia kakaroita, jotka eivät käyttäydy kuten tässä kyläpaikassa omienkin tulee käyttäytyä. Minä en vain saa itsestäni juuri tuon loukkaantumisen takia irti, että alakaisin kieltää tai käskeä joitakin asioita, vaan olen hoitanut asian niin huonosti, että jätän pyytämättä meille uudestaan.

Minäkin ojennan ja sallin omianikin ojennettavan, mutta en tyhmistä syistä, kuten esimerkiksi siitä, että pienet lapset (vuosikkaat) saisivat tulla sotkemaan luvan kanssa kauppaleikit, koska eivät ymmärrä sen ideaa.



Minun mielestäni äitien on pidettävä vauvansa toisissa leikeissä, en anna omienikaan mennä sotkemaan koululaisten fudispeliä

Lapsia minulla on 4 (2kk, 1½v, 3½v ja 6v).



Miksi jonkun toisen äidin pitäisi komentaa minun lapsia? Meidän perheessä _EI KOMENNETA_, koska minua ja miestäkään ei olla komennettu ja meistä sellaisesta kasvatusmuodosta ei ole mitään hyötyä. Toki toista ei saa lyödä, mutta se opetaan ihan muulla tavalla kuin komentamisella (meidän tapa: kysytään miksi joku löi? mitä se lyöminen auttoi? sanotaan rauhallisella äänellä kyykistyen lapsen viereen katsoen lasta silmiin, että lyöminen sattuu ja voi tulla haava jne.. ja et lyöminen ei ole hyvä tapa, vaan erimielisyyksistä pitää aina keskustella ja tehdä kompromissi, eikä satuttaa toista jne).



En tiedä miten hoiditte koirajutun, mutta vaikka tulee riitaa, niin siinä pitäisi riidellä asiat, eikä ihmiset. Tosin en osaa riidellä enkä ole elämäni aikana juuri riidellyt, niin en tiedä. Mutta ystävällisyys ei olisi pahitteeksi useimmilla.



Ettäpä missä se herkkyysjuttu nyt sitten oli. Jäi vähän epäselväksi.



Olen minäkin puuuttunut epäkohtiin, jos huomaan puistossa jonkun lapsen heittävän hiekkaa toisten päälle, koska se ei ole oikeen, toisia ei saa kiusata ja hiekkaa voi mennä silmiin, eikä sekään ole kivaa.



Kuitenkin kohtaan puistossa usein näitä ällöäitejä " sun lapset syö karkkia, anna niitä munkin lapsille, koska niille tulee paha mieli kun sun lapset syö karkkeja" , " ne kiikut on tarkoitettu vauvoille" (huom! kiikutin lievää erityislasta jolla ikää 1v 4kk), " sun lapset on leikkivälineessä joka on tarkoitettu isommille" (huom! joo ja ovat olleet siinä noin parisataa kertaa aijemmin, osaavat kyllä), " mun lapsi on tulossa siihen keinuun nyt, joten voisitko siirtää oman lapses pois" (huom! keinuttiin jopa puoli minuuttia, kun tämän toisen äityliinin kullannuppu alkoi itkeen ja raivoon kun ei päässyt juuri sillä hetkellä juuri siihen keinuun) jne.... joo jaksa kaikenlaisia.



Toki olen " koko kylä kasvattaa" fiiliksessä mukana, mutta koitan löytää aina jotain positiivista, enkä kasvata koko kylää negatiivisella asenteella, mikä paisto AP kirjoituksessasi.



Maalaisjärki kannattaa pitää hanskassa, vaikka olisi miten äiti ja omat tavat poikkeavat muista. Antaa jokaisen olla äiti omalla tavallaan.

Vierailija:

komentamalla lasta todellakin usein komennetaan vanhempia, rivien välistä " tollot, ettekö tajua, tässä menee raja" . Puistossa monesti komennetaan minun lapsia, että alas sieltä kiipeilytelineeltä, olet liian korkealla. Minusta se on tarpeetonta, koska lapsemme ovat taitavia kiipeilijöitä, ja sitä vartenhan ne telineet siellä ovat. Kun en puutu asiaan ja aikansa komennettuaan sanotaan minulle, että sun lapsi ei tottele ja se on liian korkealla.

Musta se on älden tyhmää, enkä todellakaan käske heitä alas, kun sitä varten sinne puistoon mennään, että siellä saa peuhata.

Kyllä se vain pitää hyväksyä, että toisetkin saa komentaa tarvittaessa, koska jos ei oma äiti ole itse paikalla, niin voi sattua vaikka mitä, ellei osata puuttua tilanteeseen riittävän ajoissa.