Ihmiset on todella itsekeskeisiä suurin osa ..
olen tehnyt "tutkimusta" viimeisten viikkojen ajan. Yleensä aina kysyn tuttavan nähdessäni, mitä hänelle kuuluu. Jossain vaiheessa huomasin, että saan kyllä kuulla mitä hänelle kuuluu, mutta hän ei koskaan kysy mitä minulle kuuluu. Keskustelu ei siis ole vastavuoroista. No, päätin sitten, etten enää kysy. Nykyään jonkun tuttavani tavatessani, tervehdin mutta en kysy, mitä kuuluu.
Vaan arvatkaapas - saan kuulla silti. Eikä puhettakaan siitä, mitä MINULLE kuuluu.
Olen huomioinut, että ihmiset on tosi itsekeskeisiä "minä minä minä ja minun elämä" ja kun vaan kuuntelen mairea hymy huulillani välillä nyökkäillen, se riittää heille keskusteluksi.
Taidan nostaa "tutkimukseni" rimaa hieman. Tästä eteenpäin tuijotaan vaan hiljaa näitä yksinpuhelijoita.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Minä olin aikanaan tuollainen, joka ei kysele kuulumisia takaisinpäin. Syynä oli se, että tunsin itseeni kohdistuneet kysymykset tungetteleviksi ja ahdistaviksi, enkä tuntenut oikeudekseni aiheuttaa samaa epämukavuutta toiselle.
Tämä! Mutta en todellakaan kerro mitään omista kuulumisistakaan jos en tunne toista ihmistä todella hyvin. Varmaan kotoa opittu tapa, koska siellä ei ikinä puhuttu mitään.
Minä olin aikanaan tuollainen, joka ei kysele kuulumisia takaisinpäin. Syynä oli se, että tunsin itseeni kohdistuneet kysymykset tungetteleviksi ja ahdistaviksi, enkä tuntenut oikeudekseni aiheuttaa samaa epämukavuutta toiselle.