Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisiköhän lanseerata käsite " synnytyksen jälkeinen vitutus" ?
28.07.2007 |
Ensinnäkin, synnytyksen jälkeinen masennus on takuulla ihan todellinen asia ja varmasti kauhea niille jotka siitä kärsivät. Mutta aiheesta on nyt jauhettu jo niin paljon, että se on kärsinyt inflaation.
Lapsen syntymä on mullistus, toisille positiivinen ja toisille negatiivinen tai jotain näiden väliltä. Onko ihme, jos ihmistä kauniisti sanottuna ottaa päähän nousta 5-x kertaa yössä antamaan tissiä, jos entinen menevä elämä muuttuu kotona nyhjäämiseksi, vartalo on täynnä arpia ja tissit kipeät ilmapallot? Silti näiden tuntemusten hautominen ei ole masennusta, vaan ihan normaalia ketutusta siitä että entinen, vähän mukavampi elämä on vaihtunut työläämpään.
On jännä, että jos tuore äiti kertoo että ei oikein jaksa siivota vaan mielummin makaa sohvalla ja katsoo salkkareiden uusintoja, nyökytellään heti että sä olet varmasti masentunut, tuo on ihan normaalia. Tai jos harmittaa kun kaverit/mies käy viihteellä eikä itse pääse, ei se ole masennusta vaan ihan inhimillistä kateutta.
Eräs kaverini kertoi, että oli neuvolassa kuulumisia kysellessä sanonut olevansa väsynyt, kun vauva heräsi n. 10 kertaa yössä. Terkkari oli ottanut yliempaattisen ilmeen ja tyrkyttänyt jotain psykologin puhelinnumeroa. Kaverini kysyi happamasti, että tuleeko se psykologi meille yöllä hoitamaan vauvaa että minä saan nukkua. Kun ei hän perkele vieköön ollut masentunut vaan VÄSYNYT.
Kaikki äitiyden myötä tullut harmistus, saamattomuus tai väsymys ei siis ole masennusta.
Kommentit (6)
nukutuksi ei saa ja olo on kauhea.
kaikki jauhaa, että " kohta helpottaa" vaikka kyllähän minä tiedän ettei todellakaan helpota, vaan alkaa vain toisenlainen väsytys ja vitutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on täysin vapaaehtoinen " hankinta" , eikä suinkaan pakollista. Tämän kun kaikki muistaisivat, niin maailman lapsilla olisi paljon paremmat oltavat.
eivät pääse juhliin tms. Ei ne lapset niin kauaa pieniä ole. Sen näkee sitten jo eskari-ikäisistä, kuka käynyt usein ja kuka ei. Pikku hiljaa oppivat niitä käytössääntöjä ja vanhempien vaan jaksettava se vaihe, että komennetaan ja kuljetaan perässä vahtien.
teini-ikää. Ei siis ole mitään syytä lähteä kuokkimaan kenenkään häihin tai hautajaisiin, jotta lapsi varmasti oppisi käyttäytymään, jos kumpiakaan juhlia ei satu osumaan kohdalle, kun lapsi on leikki-iässä. Ja vaikka osuisikin, ei lasta ole mikään pakko ottaa mukaan, jos hoitajan saa. Lapsi opetetaan käyttäytymään arjessa, erityiset juhlakäytössäännöt lapsi varmasti kykenee oppimaan isompanakin.
Vierailija:
eivät pääse juhliin tms. Ei ne lapset niin kauaa pieniä ole. Sen näkee sitten jo eskari-ikäisistä, kuka käynyt usein ja kuka ei. Pikku hiljaa oppivat niitä käytössääntöjä ja vanhempien vaan jaksettava se vaihe, että komennetaan ja kuljetaan perässä vahtien.
Miesparan on vain hyväksyttävä, että vaimo ei siivoa, käy töissä, ei harrasta seksiä miehensä kanssa, ei laita ruokaa, koska hänellä on SE synnytyksen jälkeinen masennus... vaikka nuorin lapsi on jo kymmenen vee.
Alue: Aihe vapaa
Puhut asiaa! Sitten vielä ärsyttää sellasten jeesustelijaäitien kommentit (joiden lapsi herää kerran yössä), että " meillä nukutaan yhtämittaisesti 20-06.. ja sitten " tissitellään" = yök.
Toinen, mikä saa sappeni kiehumaan on se, että yksi ystävättäreni ihmettelee miksi emme ota lastamme mukaan häihin, hautajaisiin ym. kun hänkin kerran ottaa eikä ole mitään ongelmaa.
Eikö ihmiset nyt jumalauta käsitä sellaista asiaa, että lapset ovat niin erilaisia. Oma tytömme on ÄÄRIMMÄISEN vilkas, utelias ja sosiaalinen, joten hänen mukaansa ottaminen esim. häihin, olisi sitä, että mieheni kanssa juoksisimme hänen perässään JATKUVASTI sekä kieltäisimme ja komentaisimme häntä.
Mainittakoon vielä lapsemme olevan täysin normaalin emmekä myöskään pidä häntä neljän seinän sisällä " piilossa tuollaisilta tilanteilta" . Käy hoidossa, omaa käytöstapoja ja on kaikin puolin normaali, mutta niin vietävän vilkas. Ko. ystävättäreni, jokaa menee joka paikkaan lastensa kanssa, omaa ERITTÄIN kiltit ja rauhalliset, aranpuoleiset lapset, jotka nyhjöttävät äidin puntissa kiinni. Kyllähän mäkin sellaisten kanssa....