Lue keskustelun säännöt.
Voisiko Trumpin kääntää voitoksi? Osmo Soinivaara
01.03.2017 |
Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?
18.2.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _
Kirjoitin tällaisen Näkökulma-artikkelin Suomen Kuvalehteen. Myönnän että tässä on aimo annos naivia idealismia, mutta tämä inhorealistinen aika saattaa sitä kaivata. Kuvalehdessä julkaistua versiota jouduin vähän lyhentämään
= = = =
On varauduttava siihenkin, että presidentti Trump istuu vallassa koko kauden ja tekee todella mitä on luvannut niin, että Yhdysvallat muuttuu protektionistiseksi ja eristäytyväksi maaksi, joka luopuu merkittävästä osasta läntisiä arvoja.
On helppo keksiä, mitä kaikkea kauheuksia tästä voisi seurata, mutta mietitäänpä naiivin optimistisesti, miten me muut voisimme kääntää tämän voitoksemme?
Voisivatko Eurooppa, Kiina, Venäjä, Afrikka ja Lähi-Idän islamilaiset valtiot päätyä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasassa yhteinen etu? Uusi oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys? Yhteisistä eduista on helpompi neuvotella, jos yksi osapuoli ei ole ylivoimainen.
Euroopan ja Kiinan kannattaisi liittoutua pitämään yllä maailmankauppaa, jotta maailma ei ajautuisi protektionismin tuottamaan lamaan. Siihen mukaan toivotettaisiin tervetulleiksi kaikki muutkin.
Kiinan vaurastuminen on saavuttanut pisteen, jossa sen tulevaisuus ei ole enää maailmalle halpaa rihkamaa syytävänä hikipajana. Jatkossa Kiinankin on etsittävä menestystään innovaatioista ja osaamisesta. Kiinalaiset tietävät itsekin, että se edellyttää ajatusten vaihdon vapautta.
Kiina pitää Singaporea esikuvanaan. Singapore ei täytä eurooppalaisen demokratian ihanteita, mutta on paljon parempi kuin nykyinen Kiina.
Voisivatko Venäjän imperialistiset pyrkimykset laantua, jos USA vetäytyy syrjään maailmanpolitiikasta, eikä
Kommentit (3)
järjetöntä Irakin sotaretkeä. Islamilaisissa maissa väestön enemmistö on yhä maltillisia, jotka kokevat radikaalin islamilaisuuden vihollisekseen. Eurooppa, Venäjä ja Kiina voisivat yhdessä vahvistaa maltillisia voimia niissä auttamalla näitä maita taloudelliseen menestykseen keinoina kauppa ja kiinalaisten rahoittamat investoinnit.
Miljardin asukkaan Intia solahtaa oikeudenmukaiseen maailmanjärjestykseen ongelmitta.
Suomessa ei ole ollut tapana kiittää Yhdysvaltojen roolia maailmanpoliisina. Paljon pahaa se onkin saanut aikaan. Huomaamme kolikon toisen puolen nyt, kun Yhdysvallat uhkaa vetäytyä roolistaan. Toivottavasti sitä ei ryhdytä kompensoimaan uhraamalla valtavasti rahaa sotilaalliseen varustautumiseen Euroopassa.
Vakautta kannattaa tavoitella kollektiivisilla turvatakuilla, joissa ydinpelote korvataan ennalta tiedetyillä kovilla taloudellisilla sanktioilla. Venäjän pakotteiden suurin vika on se, että ne ovat liian pehmeitä, eivätkä ne olleet tiedossa, kun Venäjä valtasi Krimin ja Itä-Ukrainan. Nyt niiden purkamisen ehtona pitäisi nyt olla Venäjän sotilaallisen varustelun hillitseminen. Yhdysvaltain taipumus ratkaista kaikki asiat pommittamalla on vienyt tilaa muunlaisilta sanktioilta.
Jos Yhdysvallat asettavat tuonnilleen tulleja, niihin tietysti vastataan, eivätkä amerikkalaiset voi valita, mitä aloja kaupan esteet koskevat. Yhdysvaltain menestyneimmät tuotteet ovat erittäin haavoittuvaisia, jos kaupan vapautta aletaan rajoittaa. Office-paketille muuten kannattaisi tehdä eurooppalainen vastine, joka annetaan käyttöön ilmaiseksi.
Onko Euroopasta toimijaksi tässä uudessa tilanteessa? Nykytilassa ei ole, mutta Brexit ja Trump ovat voimistaneet toimintakykyisen EU:n kannatusta sen jäsenmaissa.
Yhdysvalloista olen eniten huolissani. Ilmiö nimeltä Trump on oikeastaan vain odottanut tulemistaan. Maan hallinto on keskinäisen vihanpidon vuoksi ollut pitkään halvaantunut. Kykenemättömyys päätöksiin kaivaa maata sen menestyksen alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Presidenttejä tulee ja menee, se että ilmeisesti älykkäät ihmiset maalailee jotain maailmanlopun tunnelmaa kertoo lähinnä heidän lyhytnäköisyydestään. Lisäksi Soininvaarakin unohtaa vaikka Usan presidentillä onkin paljon valtaa, vallan kolmijako toimii tuossakin maassa riippumatta presidentistä.
Venäjän tarvitse enää kilpailla vaikutusvallasta Yhdysvaltain kanssa. Venäläisten silmin Yhdysvaltain rumat temput ovat oikeuttaneet sen omat rumat temput.
Pyrkimys takaisin sotilaalliseksi suurvallaksi ja taloudellinen eristäminen köyhdyttävät Venäjää. Sopii toivoa, että houkutus olojen kohenemisesta voittaa ja Venäjä palaa asiallisesti käyttäytyväksi maaksi.
Itä-Ukrainasta voidaan päästä kompromissiin, jonka pohjana on venäläismielisten alueiden autonomia. Krim on hankalampi, koska joko kuuluu Venäjään tai ei kuulu – tai kompromissina itsenäistyy.
Afrikan nostaminen jaloilleen on Euroopalle ydinkysymys. Afrikassa kytee väestöräjähdys, joka uhkaa tuoda Eurooppaan satoja miljoonia siirtolaisia.
Asiaa enempää perustelematta sanon, ettei Eurooppa voi samanaikaisesti pysyä demokratiana ja päättää ottaa maahan satoja miljoonia afrikkalaisia
Kiina on tullut omalla itsekkäällä tavallaan mukaan Afrikan politiikkaan. Maa tavoittelee Afrikan valtavia luonnonvaroja. Kiinan itsekäs apu Afrikalle on toiminut jopa paremmin kuin Euroopan humanitaarinen kehitysyhteistyö.
Kiina ja Eurooppa voivat yhdessä nostaa Afrikan jaloilleen niin, että kaikki kolme hyötyvät. Afrikan väestöräjähdyksen hillintä edellyttää syntyvyyden nopeaa alentamista. On parempi, että vanhojen siirtomaaisäntien sijasta kiinalaiset propagoivat tätä Afrikassa. Heillähän on kokemusta asiasta.
Sortuneiden valtioiden pystyttäminen uudestaan edellyttää paikoin voimakasta sotilaallista interventiota. Se tulee afrikkalaisten tehdä itse. Oli toiveita herättävää, että Afrikan maat syrjäyttivät yhdessä vaalit hävinneen, mutta valtaansa takertuneen Gambian presidentin.
Avain Afrikan nousuun on kuitenkin vapaakaupassa. Suomessa se tosin lopettaa sokerijuurikkaan tuotannon.
Islamin radikalisoitumisesta saamme suurelta osin kiittää Yhdysvaltoja – erityisesti George Bush nuoremman