Sinä heteronainen, joka et saa miestä...
Niin miten korvaat miehen puutteen? Haluan nyt vastauksia sellaisilta, jotka haluavat miehen (ei siis "emmä mitään miestä tarviikaan"), mutta jotka eivät syystä tai toisesta sellaista saa. Ei edes yhden yön juttuun, puhumattakaan mistään parisuhteesta.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
En korvaa mitenkään. En ymmärrä mitä tarkoitat korvaamisella? Elän elämääni aktiivisesti, ja toivon että jonain päivänä tapaan miehen, johon rakastun, ja joka rakastuu minuun.
Et siis koe turhautumista tai vastaavaa tunnetta? Hyvä sinulle. Luultavasti tilanteesi on sellainen, että tiedät varmasti saavasi miehen jossain vaiheessa. Mutta kaikilla ei ole näin, vaikka sinulla olisikin.
Mua kiinnostaisi myös minkälaisia ovat naiset, jotka eivät (mukamas) saa miestä edes yhdeksi yöksi
Koen surua.
En voi harrastaa mitään "juttuja" tuntemattomien kanssa.
En korvaa miestä oikein millään.
Vapaa-aika täyttyy töistä ja opiskelusta. Harrastan tanssia ja jumppaan kotona. Lisäksi vapaaehtoistyötä.
Olen 90% vapaa-ajastani yksin. Matkustan yksin. Käyn taidenäyttelyissä yksin.
Kotona olen netissä tai nukun.
Olen käynyt treffeillä omasta aloitteestani, muttei miehiä ole kiinnostanut.
Olen töissä lähestynyt yhtä miestä, häntä ei kiinnosta.
Olen tuntenut yhden miehen vuosia ja nyt hän yritti kiristää minulta seksiä sillä periaatteella että voitaisiin esittää olevamme sitten suhteessa. Ei häntä oikeasti kiinnosta, koska ei nähdä kuin ehkä kerran vuodessa.
En muista milloin joku mies olisi viimeksi lähestynyt minua asiallisesti.
Tinderissä olen yrittänyt jutella matcheille, mutta sitten he poistavat minut.
Miksi naisille ei koskaan ehdoteta lesboksi ryhtymistä? Miehillehän monesti tarjoillaan ratkaisuksi naisettomuuteen että ryhtyisi homoksi.
En mitenkään. En käy missään.
ja kotiinhan ei kukaan tule hakemaan.
Haluaisim vaan en uskalla. n45v
Nainen saa seksiä aina, jos haluaa. Parisuhde hyvän miehen kanssa on sitten eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisille ei koskaan ehdoteta lesboksi ryhtymistä? Miehillehän monesti tarjoillaan ratkaisuksi naisettomuuteen että ryhtyisi homoksi.
Mun ainut ihmissuhde olikin naisen kanssa, mut ei vaa ollu mun juttu.
Arkiaskareissa mm. keittiöjakkaralla, vedettävällä ostoskorilla ja usein kantamalla enemmän kuin oikeasti jaksaisin. Ajatusteni jakamisessa ystävillä tsätissä. Kulujen jakamisessa ansaitsemalla itse hyvin, niin että lähes kaikkeen on varaa yksinkin. Välittävänä asumiskumppanina lemmikkieläimillä, muualla seurana tuijottamalla kännykkää. Seksin osalta mitä enemmän vähentää masturbointia, sitä vähemmän kiinnostaa seksi eli sillä puolella ei enää ole korvattavaa. Silloin alkaa vähentyä myös kaikenlainen muu fyysisen läheisyyden tarve. Jos sellanen iskee, aina voi rapsutella niitä lemmkkieläimiä.
Korvikkeetta jää silti paljon ajatusten jakamista, oikeaa keskustelua. Ne tilaisuudet kun oikeasti haluaisi olla jonkun kanssa eikä aina vain yksin. Se tunne että on jollekulle tärkeä, joku on sinun elämästäsi kiinnostunut, joku (ihminen) rakastaa sinua.
Ei parisuhteen puuttumista voi korvata millään. Paljon jää kokematta kun on yksin ja elämä muuttuu tylsäksi, ystävätkin ovat kaikki jo perheellisiä joten yksinäisyys alkaa pikkuhiljaa olla tuttua. Ei ole ketään jonka kanssa jakaa arkea ja ajatuksia eikä viettää aikaa. Ja sitä aikaa tuntuu olevan ihan liiaksikin kun ehdin lauantai-iltanakin notkua tällä palstalla.
N40
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi myös minkälaisia ovat naiset, jotka eivät (mukamas) saa miestä edes yhdeksi yöksi
En käsitä miten kertapano ventovieraan kanssa parantaisi elämääni yhtään mitenkään.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En korvaa mitenkään. En ymmärrä mitä tarkoitat korvaamisella? Elän elämääni aktiivisesti, ja toivon että jonain päivänä tapaan miehen, johon rakastun, ja joka rakastuu minuun.
Et siis koe turhautumista tai vastaavaa tunnetta? Hyvä sinulle. Luultavasti tilanteesi on sellainen, että tiedät varmasti saavasi miehen jossain vaiheessa. Mutta kaikilla ei ole näin, vaikka sinulla olisikin.
En tiedä varmasti, miten voisinkaan. Olen opetellut elämään hetkessä, ja hyväksymään asiat joita en voi muuttaa. Teen elämästäni parhaan mahdollisen just tänään, ja jos huomenna tapaan jonkun, se on hyvä, mutta jos en tapaa, sekin on hyvä.
En korvaa mitenkään. En ymmärrä mitä tarkoitat korvaamisella? Elän elämääni aktiivisesti, ja toivon että jonain päivänä tapaan miehen, johon rakastun, ja joka rakastuu minuun.