Lue keskustelun säännöt.
Raiskauksenkaltainen kokemus uskonnollisessa avioliitossa
Andrea
19.02.2017 |
Minä ja mieheni olemme lapsuudestamme saakka kuuluneet tiukkaan uskonnolliseen ryhmään. Olimme molemmat teini-ikäisiä eksyksissä olevia lapsia naimisiin mennessämme, emmekä tienneet seksistä mitään. Hääyö oli ensimmäinen kertamme. Sinä yönä tapahtui kauheita... Minua seksi pelotti, ällötti ja se kävi kipeää, yhdyntä ei onnistunut. Uskonnollisen kasvatuksen mukaan naisen on annettava kun mies haluaa (mies ei sitä sanonut ääneen mutta se on kirjoittamaton sääntö), joten lopulta pyysin miestäni tekemään sen anukseen (sekin sattui tietysti, mutta vähemmän kuin emättimeen - kuvaa hyvin tilanteen kivuliaisuutta). Mies tyydytti siis tarpeensa, samalla kun itkin ja huusin pelosta ja kivusta. Jatkossa en itkenyt ääneen, mielessäni vain. Puudutusaineella sain fyysisen kivun pois myöhemmissä yhdynnöissä. Olen aloittanut terapian nyt vuosien jälkeen ja alkanut voimaantumaan. Terapeutin mukaan kokemukseni on verrattavissa raiskaukseen. Mitä mieltä olette vertauksesta? - juridinen raiskaus se ei ollut, koska en ilmaissut ääneen, että "älä tee sitä". Tosin ilmaisin ääneen, etten halua sitä.. Rakastan miestäni tietyllä ystävällisellä tavalla, mutta en pysty haluamaan häntä kokemusten vuoksi. En koe rakastavani häntä kuin aviomiestä kuuluisi rakastaa. Unelmoin kunnollisesta seksielämästä, oikeasta rakkaudesta, uudesta alusta. Mies katuu ja sanoo muuttuvansa, onkin muuttunut kun uskonnollisuus on jäänyt taka-alalle. Hän on aloittanut terapian myös. Haluaisin erota, mies ei. Olen hänen suuri rakkautensa. Onko teidän mielestä oikein erota? Vai onko minulla moraalinen velvollisuus antaa hänelle uusi mahdollisuus katumuksen jälkeen? Meillä on lapsia.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ollut raiskauksenkaltainen kokemus, kyllä tuo oli raiskaus. Turhaan silottelet asiaa.
Järkyttävää.. Suomessa varmastikin nykyaika melko harvinainen hääyökokemus. Tarvitsette molemmat terapiaa myös seksuaaliterapialla yhdessä ja erikseen käyminen kannattaa mikäli haluat vielä jatkaa avioliittoa.
Kateeksi käy. Sai kuivana kakkasta.
Kauheaa, olen tosi pahoillani puolestasi. Hyvä, että olet lähtenyt hakemaan apua. Itselläni myös kokemusta sairaasta uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pimeistä säännöistä. Onko mahdollista, että sanot uskonnollisen yhteisön nimen vai onko siinä riski, että sinut tunnistetaan? Onko lapsesi jo isoja ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et ole missään velvollisuuden tunteessa. Jos haluat erota, niin eroa. Alunalkaenkaan teidän EI olisi pitänyt olla yhdessä.
Ja mitä uskontoon tulee.. ei ole paha että uskoo, mutta silti joku raja senkin kanssa on oltava! Tuollainen täytyy vaan kärsiä asenne pitää heittää romukoppaan. Pystyt kaikenlisäksi tarjoamaan lapsillesi paremman lapsuuden ja esimerkin sillä että SINÄ olet itse onnellinen. Et varmaan halua että tyttäresi joutuu saman läpi käymään?
Ota itseäsi niskasta kiinni, ole "itsekäs" tee niinkuin sinusta itsestäsi tuntuu parhaalta. Eroa, ja järjestä elämäsi sellaiseksi kuin haluat.
t.ateisti
Millainen mies jatkaa, vaikka nainen itkee ja pelkää? Vaikka olisi mikä uskonto opettanut mitkä arvot ja vallan ja moraalin, ei pitäisi uskonnon ja opetusten mennä sen yli, että muka-rakas ihminen itkee ja pelkää.
Sellainen ihminen, joka uskonnon varjolla toteuttaa itseään on sellainen myös oikeilta arvoiltaan. Vaikka olisi kuinka opetettu, että mies on perheen pää ja sitä ja tätä, ei kukaan jatka nussimista muna pystyssä innoissaan itkevää vaimoa.
Lähde ja etsi joku, jolla on samat arvot kuin sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on sama tausta ja olitte kasvaneet tiettyyn muottiin. Miestä on miellytettävä. Tavallaan olitte sisäistäneen molemmat samanlaisen käyttäytymismallin.
Olen itse kasvanut ahtaassa uskonnollisessa ilmapiirissä ja vasta aikuiseksi tultuani irtaantunut uskonnosta.
Tätä taustaa vasten minun on vaikea syyllistää yksin miestäsi tapahtuneesta. Hän on kasvatuksen tulos. Toki tuossa olisi pitänyt toimia toisin. Tiukat uskonnolliset yhteisöt määrittävät myös sänkykäyttäytymistä ja se selittää osaltaan miehesi käytöksen. Järki olisi pitänyt ottaa käteen teidän molempien ja keskustella asioista, syy on siis molempien. Oma käyttäytymisesikään ei ole ollut oikein, miksi et sanonut mitään annoit vain panna.
Kumpikin olitte yhtä kokemattomia. Yhdessä hetkessä kielletty tabu muuttui luvalliseksi - siis seksi. Kun siihen ei ole saanut valistusta tai välttämättä lukeakaan aiheesta niin tuloksena voi olla kertomasi kaltaista.
Kuitenkin olette jatkaneet yhdessä ja teillä on lapsiakin, joten pelkkää anaalia mies ei ole saanut. Jokaisen aikuisen pitää ottaa vastuu itsestään ja omasta seksielämästään, koskee siis molempia sukupuolia. Jos teiltä löytyy vielä rakkautta niin hakeutukaa yhdessä terapiaan ja sen lisäksi keskustelkaa asiat selviksi.
Kiinnostaisi tietää mitä uskontokuntaa olivat vanhempanne?
Mielestäni miehesi muuttuminen ja katuminen ovat positiivinen asia, ilmeisesti tämä ei onnistunut ennen kuin irtaantuminen uskonyhteisöstä alkoi. Iso prosessi.
Se mitä sinä teet on vain sinun päätettävissäsi, ei kukaan muu voi sanella miten sinun on toimittava. Mieti sitäkin onko muita syitä erota kuin tämä kertomasi. Ole rehellinen itsellesi ja miehellesi. Useita lapsia teillä niin kertoo kuitenkin useamman vuoden liitosta.
Onko asumusero mitenkään mahdollinen vaihtoehto? Oman kokemuksen mukaan uskonnollisesta taustasta lähtöisin olevat ihmiset muuttuvat aika paljon terapian myötä. Teillä on molemmilla omat prosessinne kesken terapiassa ja omat kokemukset ja identiteetti käsittelyn alla. Se on iso myllerrys, jonka aikana ei yleensä suositella tehtäväksi isoja lopullisia ratkaisuja. Tulee mieleen, että jos otatte välimatkaa ja tutustutte vähitellen uudestaan ja katsotte onko avioliitolla jatkumisedellytyksiä. Toisaalta kokemuksesi hääyöltä on niin rankka, että sinänsä se on jo riittävä syy erota, jos sellaista syytä kaipaa. Välimatkan päästä pystyy monesti arvioimaan tilannetta realistisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, nyt alkoi tuntua siltä, että kaikki ei täsmää. Nuori ääriuskonlahkossa oleva nainen, joka ei tiedä seksistä mitään , on täysin kokematon ja sitten pyytää hääyönä tekemään anukseen? Mistä sinä sen keksit? Miten ihmeessä tuli mieleen oikein pyytää sellaista?
Vierailija kirjoitti:
Millainen mies jatkaa, vaikka nainen itkee ja pelkää? Vaikka olisi mikä uskonto opettanut mitkä arvot ja vallan ja moraalin, ei pitäisi uskonnon ja opetusten mennä sen yli, että muka-rakas ihminen itkee ja pelkää.
Sellainen ihminen, joka uskonnon varjolla toteuttaa itseään on sellainen myös oikeilta arvoiltaan. Vaikka olisi kuinka opetettu, että mies on perheen pää ja sitä ja tätä, ei kukaan jatka nussimista muna pystyssä innoissaan itkevää vaimoa.
Lähde ja etsi joku, jolla on samat arvot kuin sinulla.
No jos mies vääntää huulet hymyyn niin se voi auttaa viemään toimituksen loppuun tai pitää kuulosuojaimia niin ei itku häiritse. Kuitenkin ne kumppanin halut pitää huomioida aidossa avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, nyt alkoi tuntua siltä, että kaikki ei täsmää. Nuori ääriuskonlahkossa oleva nainen, joka ei tiedä seksistä mitään , on täysin kokematon ja sitten pyytää hääyönä tekemään anukseen? Mistä sinä sen keksit? Miten ihmeessä tuli mieleen oikein pyytää sellaista?
Anaaliseksi on yleistä uskovaisia koska kondomi ja abortti on syntiä.
7: En halua sanoa mutta sen voi ehkä arvata. Pohjois-Pohjanmaalla yleinen.
10: En itsekään näe syytä pelkästään miehessäni. Mutta et voi sanoa "miksi et sanonut mitään, annoit vain panna" - en sanonut "älä pane minua", mutta sen sijaan itkin, huusin, sanoin että sattuu, välillä pyysin lopettamaan hetkeksi että saisin hengähdystauon. Eli en todellakaan vain maannut siinä ja antanut panna :D. Ja nimenomaan olen nyt ottamassa vastuuta itsestäni ja seksielämästäni. Rakkaudesta - mieheni rakastaa minua, mutta minun rakkauteni on muuttunut ystävälliseksi välittämiseksi, ymmärtämiseksi, hyväksymiseksi, anteeksiannoksi. En koe vetoa häneen kuin aviomieheen. En tiedä voinko koskaan terapiasta huolimatta tuntea kaikkirn kokemusteni jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ap:n viesti kuulostaa keksityltä jutulta. Mutta siinä tapauksessa, että se ei ole...
Tekikö mies siis objektiivisesti jotain väärin, kun kerran sanoi katuvansa ja muuttuvansa? Ohitit tuon kohdan kokonaan.
Hyvä että olet päässyt terapiaan ja koet voimaantuneesi. Sinun on opittava ilmaisemaan tahtosi ja rajasi ääritilanteissa. Jos mies haluaa elää kanssasi, hän kai suostuu yhteiseen, pariterapiaan? Kannattaa valita terapeutti, joka jakaa katsomuksenne tai ainakin ymmärtää sen. Vai oletko luopumassa nuoruutesi uskosta (mikä se onkaan)?
Esim. kristinuskon mukaan "anaaliseksi" on syntiä. Jos normaali yhdyntä ei jostain syystä käy, koko toiminta pitää lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, nyt alkoi tuntua siltä, että kaikki ei täsmää. Nuori ääriuskonlahkossa oleva nainen, joka ei tiedä seksistä mitään , on täysin kokematon ja sitten pyytää hääyönä tekemään anukseen? Mistä sinä sen keksit? Miten ihmeessä tuli mieleen oikein pyytää sellaista?
Anaaliseksi on yleistä uskovaisia koska kondomi ja abortti on syntiä.
Kondomi ja abortti syntiä mutta persepano kivuliaasti ok jumalan mielestä? Kuitenkin homoilu on syntiä myös. En ymmärrä jumalanne logiikkaa.
Sana kirjoitti:
Minusta ap:n viesti kuulostaa keksityltä jutulta. Mutta siinä tapauksessa, että se ei ole...
Tekikö mies siis objektiivisesti jotain väärin, kun kerran sanoi katuvansa ja muuttuvansa? Ohitit tuon kohdan kokonaan.
Hyvä että olet päässyt terapiaan ja koet voimaantuneesi. Sinun on opittava ilmaisemaan tahtosi ja rajasi ääritilanteissa. Jos mies haluaa elää kanssasi, hän kai suostuu yhteiseen, pariterapiaan? Kannattaa valita terapeutti, joka jakaa katsomuksenne tai ainakin ymmärtää sen. Vai oletko luopumassa nuoruutesi uskosta (mikä se onkaan)?
Esim. kristinuskon mukaan "anaaliseksi" on syntiä. Jos normaali yhdyntä ei jostain syystä käy, koko toiminta pitää lopettaa.
Katolisessa kirkossa anaaliseksi on normaali tapa ehkäistä avioliitossa.
Olisipa tarina keksitty... Mutta se ei ole.
Kiitos kaikille jotka olette kommentoineet, en pysty näistä oikein puhumaan kenekään muun kuin terapeutin kanssa. Sekin on hyvä, mutta halusin saada muitakin näkökulmia.
Anaali-asiaa ihmetteleville: Olin salaa uteliaisuuttani muutaman kerran katsonut pornoa netistä. Jotain oli pakko ahdinkotilanteessa keksiä kun sattui niin paljon. Paniikissa ja peloissani en keksinyt muuta. Käsi ei kelvannut. Sikiöasennossa oli jotain lohduttavaa siinä tilanteessa.
Edelleen en syytä ketään tapahtumista, vaan mietin, teenkö väärin jos lähden heti etsimään uutta alkua - vai pitäisikö antaa miehelle mahdollisuus. Tuntuu että ero tulee joskus kuitenkin, ja en tiedä onko tilanteen pitkittäminen kenellekään hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, nyt alkoi tuntua siltä, että kaikki ei täsmää. Nuori ääriuskonlahkossa oleva nainen, joka ei tiedä seksistä mitään , on täysin kokematon ja sitten pyytää hääyönä tekemään anukseen? Mistä sinä sen keksit? Miten ihmeessä tuli mieleen oikein pyytää sellaista?
Tuli kans enemmän mieleen jokin pervo joka haluaa verbaalimasturboida. Itseäni häiritsi "tarinan" ajallinen ulottuvuus. On menty naimisiin vuonna kuokka ja kirves ja vieläkään nainen ei ole päässyt yli huonosta "ekasta kerrasta". Yleensä eka kerta ei ole järin onnistunut, mutta että sitä jaksaa märehtiä vielä vuosia myöhemminkin jossain terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, nyt alkoi tuntua siltä, että kaikki ei täsmää. Nuori ääriuskonlahkossa oleva nainen, joka ei tiedä seksistä mitään , on täysin kokematon ja sitten pyytää hääyönä tekemään anukseen? Mistä sinä sen keksit? Miten ihmeessä tuli mieleen oikein pyytää sellaista?
Tuli kans enemmän mieleen jokin pervo joka haluaa verbaalimasturboida. Itseäni häiritsi "tarinan" ajallinen ulottuvuus. On menty naimisiin vuonna kuokka ja kirves ja vieläkään nainen ei ole päässyt yli huonosta "ekasta kerrasta". Yleensä eka kerta ei ole järin onnistunut, mutta että sitä jaksaa märehtiä vielä vuosia myöhemminkin jossain terapiassa.
Ei se musta kyllä ole mikään ihme ettei pääse yli siitä että oma aviomies on käytännössä raiskannut ekalla seksikerralla.
Ei ole mitään moraalista velvollisuutta jäädä tuollaiseen suhteeseen.
Ainoa moraalinen velvollisuus on hoitaa lasten asiat parhain päin ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Tämäkään ei edellytä suhteeseen jäämistä.
Ei ole terve malli lapsille että vanhempien välillä on noin iso ongelma, ja se hoidetaan puhtaasti kestämällä. Asia kannattaa selvittää perinpohjaisesti ja mahdollisesti vasta sitten päättää mitä kannattaa tehdä, mutta usskon ettei se selvittely ainakaan alkuun saa sinua rakastamaan miedtäsi tuon enempää.