Lue keskustelun säännöt.
Millaista palautetta saatte päiväkodista lapsenne hakutilanteissa?
15.02.2017 |
Onko palaute sitä, että kerrotaan miten on syönyt ja nukkunut vai sisältääkö jotakin muuta? Saatteko paljon positiivisia tai negatiivisia (tai kenties neutraaleja) huomioita lapsestanne?
Meidän parivuotias on ollut nyt muutaman kuukauden hoidossa, ja puhuttiin tässä juuri miehen kanssa, että emme kertaakaan, siis yhtään ainoaa kertaa, ole saaneet positiiviseksi luokiteltavaa asiaa kuullaksemme lapsestamme. Melkein joka kerta mainitaan ns. perusjuttujen lisäksi jotakin negatiivista, osa aivan aiheellista ja tärkeää, mutta tuntuu että kaikki lapsen toiminnassa nähdään jotenkin tietynlaisten silmälasien läpi.
Lapsellamme on kieltämättä melko haastava temperamentti, hän on vilkas, äänekäs ja kokeilee paljon rajojaan, ja ymmärrän todella hyvin niitä tilanteita mistä kertovat. Mutta hänessä, niin kuin ihan kaikissa lapsissa, on myös ne hyvätkin puolensa, ja minusta myös näitä voisi edes joskus tuoda esiin kaiken sen negatiivisen vastapainoksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole erityislapsi, vaan neuvolan arvionkin mukaan ihan tavallinen vilkas pieni poika, joka esim. kielellisesti ja muutenkin kognitiivisesti on ikäisekseen erittäin hyvin kehittynyt, ja josta varmasti löytyisi joskus jotakin kehaistavaakin.
Itsekin opettajana (tosin yläkoulun puolella) etsin ja löydän ihan jokaisesta oppilaasta myös ne hyvät asiat, ja ylipäätään olen sitä mieltä, että se kasvaa ja kehittyy mitä ruokitaan, ja oppilas kannattaa aina saada ennemmin kiinni hyvänteosta kuin pahanteosta. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö haasteisiin ja ongelmiin kiinnitettäisi huomiota, mutta etenkin erityislasten kohdalla, joista tulee paljon negatiivista sanottavaa, on minusta tosi tärkeää että muistaa sanoa ääneen myös ne hyvät asiat.
Millaisia kokemuksia teillä on tästä aiheesta?
Kommentit (14)
Jaaha. Näitä.
Pellossa kasvanut kasvattamaton poika meets reality.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Näitä.
Pellossa kasvanut kasvattamaton poika meets reality.
Luulenpa että olemme joutuneet tai saaneet kasvattaa voimakastahtoista poikaamme aika paljon enemmän mitä ns. helppojen lasten vanhemmat. Myös jo ammattini puolesta olen opiskellut ja pohdiskellut aika paljon kasvatukseen liittyviä kysymyksiä, joten ihan tuntematonta maastoa ei lasten kasvattaminen ole, vaikkakin ensimmäisen oman lapsen kanssa aina oppii ja kasvaa itsekin ihan toisella tavalla mitä työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Näitä.
Pellossa kasvanut kasvattamaton poika meets reality.
Luulenpa että olemme joutuneet tai saaneet kasvattaa voimakastahtoista poikaamme aika paljon enemmän mitä ns. helppojen lasten vanhemmat. Myös jo ammattini puolesta olen opiskellut ja pohdiskellut aika paljon kasvatukseen liittyviä kysymyksiä, joten ihan tuntematonta maastoa ei lasten kasvattaminen ole, vaikkakin ensimmäisen oman lapsen kanssa aina oppii ja kasvaa itsekin ihan toisella tavalla mitä työelämässä.
No miksi hänestä sitten vyöryy huonoa palautetta?
Kaksi lasta. Toinen vilkas ja toinen rauhallinen.
Ei olla koskaan saatu huonao palautetta kummastakaan, ei hoidossa eikä koulussa.
Vilkkaus ei ole tekosyy sille, että lapsi saa käyttäytyä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vakiolause on ollut vuosikaudet: "hyvin on mennyt!" Sitten päälle hyvin lyhyt selostus päivän suurimmasta puuhasta oli se sitten retki tai vesivärimaalausta, sen tarkemmin eivät avaa päivää. Pienempänä sanoivat, jos oli syönyt vähäisesti. Joskus juttelevat pidempään. Koskaan en ole saanut negatiivista palautetta. Lapsi on nyt eskarissa.
Ihan sama. Mutta hoitopaikka vs. lapsen kehitys -tilannekin vaikuttaa. Esim. meidän lapsemme oli 2-vuotiaana perhepäivähoitajalla, joka ei ehkä ollut pedagokisesti ihan samalla aaltopituudella lapsemme kanssa. Lisäksi tuohon ikäkauteen kuului muutenkin kaikenlaista uuden oppimista, ja lapsen odotettiin esim. pukevan omat sukat jalkaansa yms, jonka oppimisessa oli omat haasteensa. Tuolloin perhepäivähoitaja välillä raportoi, kun lapsemme oli turhautunut näissä tilanteissa ja tullut huutokohtauksia tms.
Nyt 3-vuotiaan hän on ollut 12 lapsen pienessä päiväkodissa, jossa on selvästi viihtynyt hyvin. Tietysti myös taidot ovat kasvaneet ja lapsi pärjää oikein hyvin suhteessa vaadittuun osaamistasoon. Eli nykyisin palaute on varsin positiivista.
Tsemppiä, AP! Tiedän, ettei ole välttämättä helppoa kuulla jatkuvasti negatiivista kritiikkiä, mutta voi tosiaan olla, että tämä on vain teillä yksi kehitysvaihe ja asiat tasoittuvat aikaa myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä yleisempiä:
"Vie jo se hirviö pois täältä!"
"Tässä lähellä olis yks tosi hyvä toinen päiväkoti..."
"Mä irtisanoudun sun kersan takia"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon, että jokaikisestä lapsesta löytyisi joka päivä jotain positiivistakin kerrottavaa ja tämä olisi ihan kiva päiväkodin hoitajienkin tiedostaa.
Keskimmäinen lapseni oli aikanaan tosi vaikea ja sai päiväkotinsa tädit repimään hiuksiaan. Oli todella masentavaa kuulla joka päivä siitä, kuinka hirveä päivä oli ollut huokauksien kera. Voin näin jälkikäteen todeta, että kotiolomme eivät olleet aivan vakaat tuolloin ja poika oireili todennäköisesti tätä.
Nyt 17-vuotiaana tuo nuorimies on mitä mahtavin tyyppi josta saa olla monessakin kohtaa ylpeä. En epäröi ollenkaan, etteikö hän pärjäisi elämässään oikein hyvin.
Me saamme sekä hyvää että huonoa palautetta. Lastemme päiväkodissa tähän asiaan panostetaan paljon ja he kertovat päivästä melko kattavasti (joskus liiankin). Jos lapsella on ollut jotain haasteita niin niistä kerrotaan rakentavasti ja yleensä yrittävät lisäksi sanoa jotain hyvääkin. Olen kyllä huomannut, että hoitajissa on paljon eroa tässä asiassa. Jotkut kertovat hyvin yksityiskohtaisesti kaiken mahdollisen negatiivisesta positiiviseen ja toiset keskittyvät jompaan kumpaan. Mielestäni vanhempien ei tarvitse joka päivä kuulla esim. siitä miten monta kertaa on taas jouduttu kieltämään vilkasta lasta, se on kyseiselle lapselle normaalia. Jos asia on ongelma ja vanhemmat voivat tehdä asialle jotain niin silloin sen voisi ottaa puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pph ja jos päivästä on jotain negstiivistä sanottavaa ( ei jokapäivä tietenkään ole) sanon sen ensin ja lopuksi aina jotain positiivistä jokaisen päivään mahtuu aina jotain hyvääkin.
Meillä eskarilainen, ollut päiväkodissa 2,5-vuotiaasta. Kertaakaan ei ole tullut negatiivista palautetta. Joskus ei tule mitään, usein suht neutraalia tyyliin luetellaan mitä on tehty ja kenen kanssa leikkinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa antaa palautetta suoraan päiväkotiin :)
Minä olen pari kertaa antanut palautetta pukeutumiseen ja lapsen kuulumisten kertomiseen liittyen. Kuulumiset oli yhteen väliin negatiivisia, valittavia, annoin palautetta että minusta olisi kiva kuulla jotain hyvääkin välillä lapsistani :) ymmärsivät yskän ja palaute oli sen jälkeen muutakin kuin niitä huonosti menneitä juttuja.
Ite olen töissä päiväkodissa ja meidän päiväkodissa on periaate että kuulumiset pitää olla muutakin kuin että lapsella oli hyvä päivä :) pyritään kertomaan jokaisen lapsen päivästä kivoja juttuja ja toki sellaisetkin, jotka on vaatinut aikuisen apua tai puuttumista.
Vakiolause on ollut vuosikaudet: "hyvin on mennyt!" Sitten päälle hyvin lyhyt selostus päivän suurimmasta puuhasta oli se sitten retki tai vesivärimaalausta, sen tarkemmin eivät avaa päivää. Pienempänä sanoivat, jos oli syönyt vähäisesti. Joskus juttelevat pidempään. Koskaan en ole saanut negatiivista palautetta. Lapsi on nyt eskarissa.