Lue keskustelun säännöt.
Paha haltia antaa sinulle kolme vaihtoehtoa, joista sinun olisi pakko valita yksi vuoden ajaksi. Minkä näistä valitsisit?
14.02.2017 |
a) koliikkivauva (eli vastasyntynyt, joka huutaisi koko ensimmäisen elinvuotensa)
b) elämäänsä kyllästynyt näpistelevä, pössyttelevä ja uhmakas teini, jolla kaikki on koko ajan huonosti - niin koulussa, kavereiden kanssa kuin kotonakin ja joutuisit käymään ties missä kuraattorilla ja psykologilla saadaksesi teinisi edes syömään jotain
c) vanhus, josta joutuisit pitämään huolta omaishoitajan tavoin - vanhus ei osaisi syödä, käydä vessassa saati peseytyä itse ja vanhus olisi luonnollisesti syntymäkiukkuinen tapaus, joka ei ymmärrä tilaansa ja purkaisi pahan olonsa sinuun
Kenet ottaisit kotiisi vuodeksi?
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini. Nakkaisin tosin aika nopeasti varmaan pihalle. Sit ottaisin sen vanhuksen. Ja kärräisin sen aika nopeesti laitokseen. Sit se vauva, mutta en mä usko että mä pärjäisin senkään kanssa. Sossut sais hakea ja mikäli uskominen sitä yhtä Facebook yhteisöä (NOT) niin se käy ihan silmänräpäyksessä ja syyttä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koliikkivauvan ottaisin ja sainkin aikoinaan. Raskasta oli, mutta jaksettiin silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini. Otettais matsia ihan tosissaan.
Helppo. Ottaisin vauvan. Pitäisin sylissä, katsoisin luurit korvilla telkkaria. Niin tein meidänkin koliikkivauvan kanssa. Eipä siihen mikään muu auttanut kuin aika. Pidin sylissä, hieroin, hyssyttelin, kanniskelin, pidin lähellä, imetin. Löysin erittäin hyvät kuulokkeet ja aloin kuunnella musiikkia, katsoa huutosirkusten aikaan telkkaria ja joskus vaan kävelin luurit korvissa kotona huutava vauva sylissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhusta en missään nimessä. Neljättä teiniä en haluaisi taloon, vaikka omat kolme onkin ihan hyväkäytöksisiä ja helppoja. Ottaisin siis vauvan ja vuoden äitiysloman tähän väliin.
Olen lapseton, mutta jos tosiaan vuoden jälkeen pääsisi tyypistä eroon, niin valkkaisin noista vaihtoehdoista teinin. En voi sietää vauvojen rääkymistä, eikä vanhuskaan kelpaa, koska aikuisen ihmisen avustaminen vessakäynneissä tuntuu ylitsepääsemättömän vastenmieliseltä.
Jos taas kyseessä olisi oma lapsi tai vanhempi niin päätyisin varmaan koliikkivauvaan, koska toivoisin tietysti lapselleni parempaa tulevaisuutta kuin pössyttelevillä näpistelijöillä yleensä on edessään. Kiukkuinen vanhuskaan ei kuulosta hyvältä, enkä toivoisi noin ikävää suhdetta vanhempiini heidän viimeisinä vuosinaan.
Ehdottomasti vauvan. Se ei itke tahallaan joten "huono käytös" olisi siedettävämpää. Tahallista huonoa käytöstä en voi sietää
Vierailija kirjoitti:
Helppo. Ottaisin vauvan. Pitäisin sylissä, katsoisin luurit korvilla telkkaria. Niin tein meidänkin koliikkivauvan kanssa. Eipä siihen mikään muu auttanut kuin aika. Pidin sylissä, hieroin, hyssyttelin, kanniskelin, pidin lähellä, imetin. Löysin erittäin hyvät kuulokkeet ja aloin kuunnella musiikkia, katsoa huutosirkusten aikaan telkkaria ja joskus vaan kävelin luurit korvissa kotona huutava vauva sylissä.
En kadehdi teidän naapureita...
Vauvan. Se kuitenkin paranee tuosta koliikista joskus, eli on toivoa. Tosin kuin teinillä tai vanhuksella. :)
Vanhus