Onko normaalia mennä vklp matkalle ilman miestä
Äitini ehdotti, että mentäisiin kahdestaan viettämään syntymäpäivääni jonnekkin etelään joksikin aikaa. Molemmat pitkään kehui tätä ideaa hyväksi. Äitini kysyi, että pääsenkö varmasti ja minä vain vakuuttelin pääseväni.
Homman nimi on se, että minun kihlattuni, lapseni isä ja avomieheni on sairaalloisen mustasukkainen ja ei edes pidä siitä, että käyn kahvilla ilman häntä. Silloin kun käyn niin viestejä satelee.
Olen halunnut pitkään erota miehestä, mutta mies jää roikkumaan. Väittää muuttuvansa totaalisesti. Hän taisi puhua minun pääni taas ympäri.
En ole kertonut miehelle tulevasta (syksy) matkasta, koska ajattelin, että erotaan kohta. Jos mies ei pidäkkään matka ajatuksesta, niin onko hän oikeasti muuttunu? Kyllä minäkin haluaisin mennä miehen mukaan jos hän reissuun olisi menossa... En tiedä mitä tehdä. Perunko reissun ennen kuin äiti kerkee ostamaan liput vai jätänkö miehen ( toistan: olen pitkään yrittänytkin, mutta en osaa). Molempia en varmasti saa.
Kommentit (12)
Luepa tuo oma aloituksesi nyt ajatuksella läpi, ja mieti, onko tuo nyt kunnon elämää vai orjan elämää. Ellei tämä ole provo.
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo oma aloituksesi nyt ajatuksella läpi, ja mieti, onko tuo nyt kunnon elämää vai orjan elämää. Ellei tämä ole provo.
Sinähän sen sanoit.. Olen ollut niin kauan miehen kanssa etten enään erota "orjuutta" ja tervettä suhdetta toisistaan.
Ap
On normaalia. Yltiömustasukkaisuus taas ei ole normaalia.
Niin, normaalissa suhteessa voi kavereiden ja varsinkin oman äidin kanssa, jopa yksinään tai lasten kanssa lähteä reissuun. Kumpikin pariskunnan osapuoli siis.
No kyllä oman äitin kanssa voi lähtä reissuun hyvillä mielin. Ei se äitikään ikuisesti ole lähtökunnossa tai maan päällä ylipäätään.
Ahdistaa kokoajan, että mies menee taas tutkimaan puhelintani ja näkee viestin kyseisestä reissusta.
Ap
Tietenkin voit lähteä äitisi kanssa viikonloppureissuun. Terveeseen suhteeseen kuuluu se, että osataan antaa toiselle omaa tilaa ja aikaa.
Toivottavasti taas provo tämäkin, mutta jos ei ole niin ymmärrä nyt hyvä ap ettei normaalissa tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa kielletä, vahdata, tutkita puhelinta (voit tietty poistaa ne viestit). Voit toki valita myös kynnysmaton roolin loppuiäksesi, tuosta se vaan pahenee.
Provo?
Leikitään, että ei ole.
En ymmärrä tuollaista empimistä ja arvuuttelua. Joko menet tai sitten et. Kuuntelet mieheltä asialliset kommentit, paskaa taas et.
Joo, helppo sanoa, mutta kun et oikein muutakaan voi. Ja ennen kuin nostat kytkintä teidän perheestä (oletko muuten puhunut eroaikeista miehellesi?) niin ryhdistäydy jo nyt. Loppuelämäsi sujuu helpommin jos lakkaat olemasta kynnysmatto jo siinä hetkessä. Jo ihan lapsesi takia.
On kovin helppo langeta uhrin osaan ja pysyä siinä ja syyttää sitten loppuikä muita. Sinä itse päätät, kuinka annat muiden kohdella itseäsi. Se, että otat mieheltäsi nykyistä kaytöstä vastaan, on oma valintasi. Tylyä, joo. Mutta totta. Älä odota, että mies muuttuu. Muutu ensin itse. Ota oma elämäsi haltuun. Kenties terapeutti voisi hieman auttaa?
Ja mikä on se äiti, joka kysyy, että PÄÄSEEKÖ...???Täh!
Tiedät kyllä mitä sun pitää tehdä. Tee se.