Milloin viimeistään pitäisi aloittaa vauvan yrittäminen?
Koskaan en ole yrittänyt raskautua, ei siis tietoa hedelmällisyydestä. Elän vielä aika tuoreessa suhteessa, mutta olen kuitenkin jo 33 ja haaveissa kaksi lasta. Onhan sitä aikaa vielä, mutta käsittääkseni kuitenkin 35 ikävuoden jälkeen todennäköisyys laskee ja jos joutuu hoitoihin niin kannattaako odotella kauhean kauaa..?
En siis ole tekemässä hätiköityjä ratkaisuja tai toimimassa miehen selän takana, hänellä on myös kova tarve lapseen. Pohdin omaa elämänkaartani ja ennen tämän miehen tapaamista olin jo ajatellut hakeutuvani jossain vaiheessa yksin hoitoihin mikäli en löytäisi kumppania.
Lähipiirissäni on pariskuntia, joilla on ongelmia raskautumisessa, joten olen nähnyt kuinka monta vuotta se voi viedä...
Kommentit (18)
No fakta on että nainen on hedelmäisimmillään ikävuosina 18-25, jonka jälkeen se alkaa laskemaan.
Jos ei esikoista ole tehty 30 ikävuoteen mennessä niin pitäisin kyllä jo tosi kiirettä, tämä minun henkilökohtainen mielipide, ei haukku :)
No varsin "iäkäs" ensisynnyttäjä olisit jo nytkin että en kamalan kauaa odottelisi, varsinkin jos toivotte kahta lasta.
Vierailija kirjoitti:
No varsin "iäkäs" ensisynnyttäjä olisit jo nytkin että en kamalan kauaa odottelisi, varsinkin jos toivotte kahta lasta.
Itse haluan myös lapsia, yhden abortin olen tehnyt ja sittemmin tuli ero pitkästä suhteesta. Haluan kuitenkin lapsen, olen 33v. Jos ei löydy hyvää miestä sitten muut keinot käyttöön. En ole vielä lääkärin mukaan liian vanha, koska yhden kerran raskaaksi jo olen tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varsin "iäkäs" ensisynnyttäjä olisit jo nytkin että en kamalan kauaa odottelisi, varsinkin jos toivotte kahta lasta.
Itse haluan myös lapsia, yhden abortin olen tehnyt ja sittemmin tuli ero pitkästä suhteesta. Haluan kuitenkin lapsen, olen 33v. Jos ei löydy hyvää miestä sitten muut keinot käyttöön. En ole vielä lääkärin mukaan liian vanha, koska yhden kerran raskaaksi jo olen tullut.
Sehän tässä jännittääkin kun mitään tietoa omasta kyvystä raskautua ei ole :(
Ap
Jos perusasiat on kunnossa ja molemmat haluavat lasta, niin miksi pitäisi viivytellä? Varsinkin jos olet joka tapauksessa ollut jo yksinäänkin hankkimassa lasta, niin pärjäät kyllä joka tapauksessa, kävi suhteen miten kävi. Et tiedä kyvystänne raskautua ennen kuin kokeilette. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varsin "iäkäs" ensisynnyttäjä olisit jo nytkin että en kamalan kauaa odottelisi, varsinkin jos toivotte kahta lasta.
Itse haluan myös lapsia, yhden abortin olen tehnyt ja sittemmin tuli ero pitkästä suhteesta. Haluan kuitenkin lapsen, olen 33v. Jos ei löydy hyvää miestä sitten muut keinot käyttöön. En ole vielä lääkärin mukaan liian vanha, koska yhden kerran raskaaksi jo olen tullut.
Sehän tässä jännittääkin kun mitään tietoa omasta kyvystä raskautua ei ole :(
Ap
Monet tuttuni ovat olleet ensisynnyttäjiä vasta 32-35-vuotiaina, että etsimä nykyään todellakaan ole ainua:)
T. Tuon edellisen viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Jos perusasiat on kunnossa ja molemmat haluavat lasta, niin miksi pitäisi viivytellä? Varsinkin jos olet joka tapauksessa ollut jo yksinäänkin hankkimassa lasta, niin pärjäät kyllä joka tapauksessa, kävi suhteen miten kävi. Et tiedä kyvystänne raskautua ennen kuin kokeilette. :)
kun toisen on tuntenut vain lyhyen aikaa, niin haluaa tutusta toiseen paremmin ennen lapsentekoa. näin ainakin meillä. olemme kolmekymppisiä ja haluamme molemmat lasta. olemme olleet yhdessä vasta puolivuotta, joten emme todellakaan vielä ala yrittämään lasta. optimi olisi, jos toisen kanssa saisi elää arkea viitisen vuotta, mutta se ei ole mahdollista. parisen vuotta saanee riittää, jos sitten olemme yhdessä, alamme yrittämään lasta.
Kiitos kannustuksesta! Ehkä täytyy ottaa asia ihan vakavasti puheeksi lähiaikoina.. Tuntuu hullulta, että olen aina halunnut äidiksi ja nyt kun oikea kumppani ehkä olisikin löytynyt, niin se tuntuu järjettömän isolta päätökseltä..
Ap
Aikaisintaan sitten kun olette valmiit sen lapsen vastaanottamaan. Ei voi alkaa kokeilla ja todeta sitten että oho eiku en mää vielä haluukaan....
Mä olin 24 kun alettiin yrittää esikoista ja lähes vuosi tahkottiin. Kuopuksen tekemisessä meni lähes sama aika pari vuotta myöhemmin.
Sinuna kyllä alkaisin vakavasti harkitsemaan yrittämisen aloittamista, jos lapsia kumpikin haluatte. Fakta on, että et tuosta nuorene, eikä hedelmällisyys ainakaan parane tulevaisuudessa.
Sitä paitsi, aina sanotaan, ettei lapsille ole koskaan oikea aika. Kummasti ne asiat kuitenkin järjestyvät ja lapset solahtavat elämään mukaan :)
Niin, et tiedä kuinka kauan raskautumisesi kestää, eikä sitä täällä kukaan muukaan tiedä. Ei kun kokeilemaan vaan, jos uskallat ottaa riskin, että tärppääkin heti.
Elämää ei (onneksi) pysty suunnittelemaan liikaa. Itselleni raskautumiseen meni 7 vuotta, olin 28, kun aloitettiin. Yksi lapsi saatiin hoidoilla.
Mahdotonta sanoa sinun kohdallasi. Itse tulin raskaaksi 39v ja 41v ekasta kierrosta. Ei muitakaan ongelmia. Mieluusti olisin toki lapsia aikaisemminkin 'hankkinut' mutta ei ollut sopivaa miestä. Onneksi kaikki meni hyvin.
Muista myös, ettei lapsi synny heti vaan kyllä itse odotusaikin on melko pitkä vaikka tärppäisikin heti.
Oltiin oltu yhdessä kaksi vuotta ennen kuin annettiin lapselle mahdollisuus. Silti parisuhde on muuttunut ihan hurjasti ja toisesta (ja itsestä) löytyy ihan uusia piirteitä niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka kuinka luulisi tuntevansa toisen, niin kyllä se vauva-arki vaan yllättää! :D
Mä täytin 33 sinä vuonna kun alettiin yrittää. Olen aina käyttänyt ehkäisyä, niin ei ollut mitään havaintoa, onko edes mahdollista raskautua (tutuilla esim.oli nuoruudessa takana abortteja eli olivat joskus raskautuneet, mutta ei mulla)
Meni vain n. 4 kuukautta ja aloin odottaa vauvaa. Nykyään olen 37-vuotias, mutta elämäntavat on parantuneet viime vuosina ja olen luultavasti sen myötä jopa terveempi ja ehkä jopa hedelmällisempi nyt kuin nuorempana.
40-vuotta täytti juuri ystäväni jolla on nyt pieni vauva. (Itseasiassa kaksikin nelikymppistä kamua on saaneet vastaikään vauvan :)).
Vaihdevuodet on se lopullinen niitti ja siitä kun ei kai oikein tiedä milloin alkaa? Epätodennäköistä kuitenkin alle 35-vuotiaalla. Mut itse en silti aikailisi. Odotusaika on sen verran pitkä että ajatukseen ehtii jo tottua ja vauvantuloon valmistautua.
Vierailija kirjoitti:
Muista myös, ettei lapsi synny heti vaan kyllä itse odotusaikin on melko pitkä vaikka tärppäisikin heti.
Oltiin oltu yhdessä kaksi vuotta ennen kuin annettiin lapselle mahdollisuus. Silti parisuhde on muuttunut ihan hurjasti ja toisesta (ja itsestä) löytyy ihan uusia piirteitä niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka kuinka luulisi tuntevansa toisen, niin kyllä se vauva-arki vaan yllättää! :D
Sitäpä tässä on laskeskeltu, että jos esimerkiksi vuoden päästä tärppäsi, niin olisin lapsen syntyessä 35 ja sitten pitäisi vielä toinen saada perään.. Kyllä olisin hyvin tyytyväinen yhteenkin, että en tiedä lähdettäiskö toista enää hoidoilla tekemään.
Mitä tulee parisuhteeseen, niin voiko koskaan olla toisesta tai itsestään täysin varma vaikka takana olisi monta yhteistä vuotta ennen lasta? Ehkä tämäkin on sellainen asia, mikä iän kanssa kirkastuu, ikinä ei tiedä mitä tapahtuu.
Ap
Niin ja sitten pitää vielä ottaa huomioon että vaikka raskautuisikin nopeasti niin kaikki raskaudet eivät mene loppuun asti. Vanhemmiten myös keskenmenoriski kasvaa.
Oma tarinani on että yritys aloitettiin 28vuotiaana ja kaksi vuotta yritettiin ennen kuin tärppäsi. Raskaus paljastuikin kohdunulkoiseksi, ja keskeytettiin. Lääkepiikin jälkeen piti vielä pitää 3kk varoaika jolloin ei saanut yrittää lasta. Onneksi sen jälkeen ekalla yrityksellä tärppäsi ja se menikin onnellisesti loppuun asti..
Ei ole mitään hätää vielä. Jos ei ala tärppäämään, niin järjestetään sitten talkoot.