Olen sitä mieltä että jos on elänyt nuoruuttaan 1980-luvulla niin ei ota kyllä mitään kuittia vastaan joltain 1990-luvulla syntyneeltä "pomolta".
Kommentit (11)
Jo avausviestistä tietää miksi itse et ole pomo :D
Asiatonta kuittailua ei tarvitse kenenkään ottaa vastaan keneltäkään. Mutta jos ainoa meriittisi on se, että olet vanha, niin en kyllä tällä kerskuisi. Aika vaatimattomaksi työurasi on jäänyt, jos huomattavasti nuoremmat ovat ehtineet esimiesasemaan.
Mutta sitten kun tulet ulisemaan joskus ikäsyrjinnästä, niin palaa omaan viestiisi. Sisältöhän on "koska olen vanha, minulta ei voi vaatia samaa kuin muilta". Tämä on ikävä asenne - ei koske läheskään kaikki ikääntyneitä, mutta tämän takia on riski palkata organisaatioon henkiöitä, jotka ovat vanhempia kuin heidän tulevat esimiehensä.
Sua vaan hatuttaa, kun et itse ole päässyt sen 90-luvulla syntyneen pomoksi.
Niin ajatteli jotkut minunkin 30-luvulla syntyneet alaiseni, kun minusta tuli pomo 24-vuotiaana vuonna 95. Parin kuukauden päästä lähtivät hommiin kuin pienen talon porsaat. Sitä ne elämän realiteetit teettävät.
Oi aikoja kirjoitti:
Niin ajatteli jotkut minunkin 30-luvulla syntyneet alaiseni, kun minusta tuli pomo 24-vuotiaana vuonna 95. Parin kuukauden päästä lähtivät hommiin kuin pienen talon porsaat. Sitä ne elämän realiteetit teettävät.
Millä ansioilla joku hädin tuskin teini-iän ylittänyt juniori nousee pomoksi?
Vierailija kirjoitti:
Oi aikoja kirjoitti:
Niin ajatteli jotkut minunkin 30-luvulla syntyneet alaiseni, kun minusta tuli pomo 24-vuotiaana vuonna 95. Parin kuukauden päästä lähtivät hommiin kuin pienen talon porsaat. Sitä ne elämän realiteetit teettävät.
Millä ansioilla joku hädin tuskin teini-iän ylittänyt juniori nousee pomoksi?
Ei se ikää katso. Minulla on ollut alaisina itseäni huomattavasti vanhempia, nuorempia, miehiä ja naisia. Samaten Pomonani. Mikään näistä ei ole ottanut luonnolle. Minulla on ollut hyviä pomoja, huonoja pomoja ja keskinkertaisia pomoja, Ja mikään näistä ei ole korreloinut iän tai sukupuolen kanssa.
Ja tuollainen suhtautuminen onkin mitä mainioin tapa jämähtää menneisiin aikoihin ja tehdä itsensä irrelevantiksi. Luuletko että kukaan kunnioittaa tuollaista henkistä pikkulasta?
Et siis kunnioita pomoasi, etkä ota vastaan kritiikkiä?
Grow up!