Pärjäisikö 9-vuotias periaatteessa yksin asuen, kuten Peppi Pitkätossu?

Tällaisia lapsia on. Joissain Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa on ilman vanhempia asuvia lapsia. Kaikissa maissa ei yhteiskunta vastaa orpolapsista eikä kaikilla lapsilla ole esimerkiksi sukulaisia, joiden luokse voisi muuttaa vanhempien kuoltua. Suurin osa ei tietenkään pärjää. He traumatisoituvat, ajautuvat herkästi ihmiskaupan uhriksi. Kai joku kuitenkin on onnistunut ponnistamaan nyös tällaisista olosuhteista.

Meidän 9v söisi kylmiä ruokia, lämmittäisi eineksiä ja osaisi tehdä puuron mikrossa. Ei se oikein uskalla kaataa edes kuumaa vettä vedenkeittimestä.

Joku pyykinpesu koneessa vielä menisi, mutta osaisiko lajitella värin ja lämpötilan mukaan... ja muistaisko ikinä laittaa niitä koneesta kuivumaan.... Eikä taatusti siivoaisi mitään sotkujaan -> talo asumiskelvoton muutamassa vuodessa.

Mutta periaatteessa miksei pärjäisi.

Jos ajattelisin omia lapsiani 9-vuotiaina ... no jaa, ehkä olisivat pärjänneet, jos olisivat olleet yhtä vahvoja kuin Peppi. Ja jos olisi ollut matkalaukullinen kultarahoja.

Minä mietin tätä samaa Onneli ja Anneli -elokuvien kanssa. En ymmärrä, miten lapsena se siivoaminenkin olisi muka pelkkää hauskanpitoa, kun omat lapset ainakin urputtavat ja väistelevät siivousta viimeiseen asti.

Meidän 9 ja 5 vuotiaat tytöt voisi varmasti asua Onnelin ja Annelin tavoin omassa talossa. Mutta 12 vuotias poika pärjäisi vain jos jääkaappi olisi ruokaa täynnä. Sellaisia muksuja. Joku pärjää ja joku ei. Mutta niin se on aikuistenkin kanssa, ei kaikki osaa elää ja olla omillaan ilman tukea.

Itse asuin tuon ikäisenä kesät mökillä pikkuveljen kanssa aina jotain 12 vuotiaaksi asti.

Vanhemmat olivat viikot töissä äiti kävi joka päivä. Silloin nuorempana 7-9 vuotiaana oli kesäisin sama juttu mutta, joku 12-14 vuotias sukulaistyttö oli vahtina.

Hyvin pärjättiin

Jos olisi pakko niin keksisi keinot. Kyllä varmasti useat 9v olisi tarpeeksi fiksuja keksiäkseen keinot. Ei tietenkään kaikki. Riippuu.

Osa alkoholistien lapsista pärjää tietyn aikaa yksin kotona kun vanhemmat ovat ryyppyreissuillaan. Muistan olleeni itsekin yksin kotona 9-vuotiaana tietämättä missä vanhemmat olivat ja milloin tulevat kotiin. Eivät kovin kauaa olleet poissa (tyyliin viikkoja).

No jos ajatellaan sitä, että kuinka rempallaan on 19-vuotiaidenkin kämpät tai sitä, että kuinka aikuisia lapsiakin saa potkia itsenäistymään ja muuttamaan omilleen, niin ei. Veikkaisin, että 9-vuotiaista vain 5% pystyisi hoitamaan itse itsensä jossain sellaisessa maassa jossa ei ole kylmä, jos olisi katto pään päällä ja taloudelliset mahdollisuudet. Saduissa ei ole hyväksikäyttäjiä eikä yksinolo pelota.

Riippuu mitä tarkoitetaan pärjäämisellä.

Kuten tuolla joku kirjoittikin, hänen mukaansa pärjäämistä on, että lapsi lajittelee pyykin värien mukaan. Mielestäni lapsi kyllä pärjäisi värjääntyneet vaatteet päälläkin.

Onhan noita lapsia,jotka ovat eläinten kanssa kasvaneet, jotenkin hekin ovat ruokaa löytäneet syötäväksi.

Kaverin naapurissa asui nistejä, joiden pienet lapset pitivät huolta toisistaan. Viisivuotias kaivoi riisiä kolmevuotiaalle sisarukselleen syötäväksi.

Kenkiä ei välttämättä ollut tajuttu laittaa talvella, mutta eihän siitä pitkä aikakaan ole, kun suomessa köyhillä lapsilla ei kenkiä ollut ollenkaan. Silti monet selvisivät hengissä.

Kyllä noita tapauksia on maailmalla, että molemmat vanhemmat kuolleet ja lapset asuvat keskenään. Joo, se kämppä ei kelpaa sisustusblogiin, mutta pärjäävät silti.