rv 26 ja pehmentynyt

sitten varmaan soitella neuvolaan. On tosiaan supistuksia ihan pitkin päivää, mutta mistä sitä ensisynnyttäjä tietäisi, milloin se on ihan normaalia... Varmaankin ihan joka tunti tulee pari ja välillä tulee monia peräkkäin. En ole niitä mitenkään laskeskellut. Kipu ei ole vielä mitään varsinaista kipua (subjektiivista kyllä..), mutta epämiellyttävää jäytämistä se on. Sellaista menkkamaista, että jos olisi menkat, ottaisin särkylääkkeen, mutta nyt en tietenkään ota, koska se menee supistuksen loputtua ohi. Siis kipu on samanlaista, mutta ei sinänsä satu, on vain tuskaista, jos kestäisi 2 päivää putkeen kuten menkoissa. Miten sitä nyt sitten kipua kuvailisi... =)

Mitä mieltä ootte? Onko normaalia? Hitto, kun olen huono pyytämään apua neuvolasta ja muutenkin..

varsinkin jos pehmennyt paikat jo. KOhta voi käydä niin että lepäät siellä sairaalassa loppuajan etkä saa liikkua kuin vessan. Kannattaa soittaa neuvolaan ja sanoa että nyt kyllä supistelee koko ajan ja kipeästi.

Itsekin jouduin soittelemaan useamman kerran ennen kuin pääsin lääkärille ja niinhän se lääkäri sitten sanoi että ehdottomasti sairaslomaa ja lepoa ettei pahene tilanne.



T. 4

Okei, soitan neuvolaan! En mä mitenkään avuton ole, mutta jotenkin hankalaa ensisynnyttäjänä valittaa oireistaan, kun ei tiedä, onko luulosairas vai ihan tosi kyseessä. Kiitos.

Itse sain juuri 2 vkoa saikkua kun supistelee ja kohdunsuu oli aavistuksen avautunut. Parempi levätä ajoissa, kun sitten sairaalaan jos joutuu lepäilemään niin siellä ei liikutakaan ollenkaan.

Ja tuossa tapauksessa yleensä otetaan jotain kokeita ettei ole mikään tulehdus joka aiheuttaisi supistuksia.

ei yläpää vaan alapää.

Lääkärineuvolassa ei oltu ollenkaan huolissaan mun pehmenemisestä ja kaulaa jäljellä entiseen malliin ja kiinnikin olin. Enkä ole missään seurannassa tms. Mutta pitäisikö tästä itse olla jotenkin huolissaan? Supistuksia tulee välillä tiheäänkin ja ovat alkaneet vähän sattuakin välillä, sellaista menkkamaista. Ehkä näillä viikoilla (nyt jo 32. viikko) alkaa jo olemaan ihan normaaliakin tuollaiset supistukset vai? En ole saikulla enkä mitään. Olen huono valittamaan omasta terveydestäni. Yritän aina sinnillä pärjätä, mikä ei ehkä aina ole paras vaihtoehto.. Touhuilen ihan normaalisti, mutta vähän olen kävelyä hidastanut ja meen ratikalla enemmän kuin ennen.

Pitäisikö yrittää päästä lääkärille uudestaan vai otanko rennosti vain ja lakkaan murehtimasta turhaa. Neuvolassa ei olla oltu huolissaan, mutta en tiedä, valittavatko muut äidit yleensä vaivojaan enemmän kuin mä. Olen siis ensisynnyttäjä eikä tietenkään mitään kokemusta mistään... Oletteko valittaneet "pienestä" vai vain sitten, kun on jo pää kainalossa?

vaikka en näe yhtään vastausta...? Hieno uudistus...