Mikä mun ekaluokkalaista vaivaa, olen aika neuvotan jo,

Vaikea neuvoa kun ei tiedä , missä klikkaa. Porvoostako kyselet?

Pari wilma-viestiä ja olet jo ahdingossa? Rauhoitu. Osalle tulee uhman kaltainen vaihe ekalla.

Eli ei pysty keskittymään, oppiminen hidasta, on rauhaton, kiroilee, kovistelee... Ap

Kiusataanko lasta koulussa? Tuntuuko tehtävät liian vaikeilta? Joskus oppiminen vain tapahtuu eri tahtiin kuin muilla ja se saattaa turhauttaa. Käyttekö kotona yhdessä läpi hänen kotitehtäviään?

Joo, ja kun en tiedä miten tuon kiroilemisen saan loppumaan. Muuta jotka sitä harrasti ovat kuulema sen jo lopettaneet, ja tämä yksi vain jatkaa. Kaikki arestit ja tietokonetakavarikot kokeiltu. Ja ope palaa tähän jatkuvasti. Ap

Opettajat mieluusti moittivat vanhempia lasten levottomuudesta (usein aiheestakin, luulen), mutta meillä etenkin esikoisen kohdalla huomasi, miten nimenomaan koulu ja sen hälinä tekivät rauhallisesta pojasta selvästi keskittymiskyvyttömämmän. Mieti itse, millainen se ympäristö usein on. Jos on hyvä opettaja, tunnin ajan pysyvät kuosissa, viimeistään naulakolla ja kotimatkalla alkaa kaikenlainen perseily. Eivät kaikki lapset jaksa sitä ja alkavat itse sitten saman menon selviytymiskeinonaan.

Otat yhteytyä opettajaan. Et voi tilanteelle mitään yksi kotoa käsin.

Ja teemme harjoituksia joka päivä kotona, ja puhumme hyvästä käytöksestä. Mutta lapsi on kotonakin levoton, muuttunut jotenkin tosi paljon aiemmasta. Tekee luvatta asioita, on pelokas, ei halua olla yksin kotona ym. Ap

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja kun en tiedä miten tuon kiroilemisen saan loppumaan. Muuta jotka sitä harrasti ovat kuulema sen jo lopettaneet, ja tämä yksi vain jatkaa. Kaikki arestit ja tietokonetakavarikot kokeiltu. Ja ope palaa tähän jatkuvasti. Ap

Käsittääkseni kiroiluun usein suositellaan sammuttamista eli ollaan kuin ei kuultaisikaan. Usein tuossa iässä tulee ekat kiroilukokeilut (ellei jo aiemminkin), eikä siinä v:n hokemisessa mitään hauskaa ole, ellei sitä kukaan huomaa. Kaverit taisivat tämän jo huomata, mutta sinä olet "palkinnut" huomiolla.

Ap, ensinnäkin: kait tiesit, että 6-7 -vuotiaana tulee uudelleen lapselle uhma. Kyseenalaistetaan vanhempia ja opettajia.

Toinen seikka: et pysty kotoa kovinkaan paljon asiaan vaikuttamaan muulla kuin keskustelulla. Opettajan itsensä olisi syytä miettiä, miksi tilanne on muuttunut tuollaiseksi, jos lapsesi on aiemmin ollut rauhallinen ja pitkäjänteinen. Pyydä tapaamista opettajan kanssa ja kerro, että et tiedä syytä lapsesi levottomuuteen, koska hän on aiemmin ollut erilainen. Korosta, että olet valmis yhteistyöhön ja kysy, mitä opettaja neuvoo tehtäväksi. Kysy myös. miten lapsellasi menee luokkakaverien kanssa: kiusataanko häntä tai onko hän saanut jotenkin sellaisen roolin, että häntä ihaillaan, jos hän on "kovis" tunnilla? Sellaiseen voi ajautua kilttikin lapsi, jos kokee, että muut luokkatoverit hyväksyvät ja tukevat häntä juuri sellaisessa roolissa.

Oppimisen hitauteen toki vaikuttaa keskittymiskykykin. Mutta ekaluokalla ei vielä pitäisi noin normisti olla isoja oppimisen ongelmia, jos lapsella ei ole esim. lukivaikeuksia. Onko häntä testannut erityisopettaja vielä? Voisitte pohtia sitäkin, että lapsesi kävisi erkalla vähän tekemässä tehtäviä, niin mahdolliset oppimishäiriöt saataisiin suljettua pois. Tai jos niitä ilmenee, niin lapsi saisi tukea heti alusta, eikä kokisi itseään TYHMÄKSI, koska siitä ei oppimishäiriöissä likikään aina ole kyse.

Otin yhteyttä opeen kun tuli viesti levottomuudesta. Ja kyselin asiasta. Keskustelimme. Kysyin samalla lukemisen oppimisen hitaudesta ja siitä ollaanko ihan normirajoissa vielä. Ope vastasi, että en ole häntä luokalleen jättämässä tämän takia. Ei muuta. Erityisopen tunneilla käyvät kerran viikossa harjoittelemassa. Molemmat opet ovat sitä mieltä, että levottomuutta on nyt lähiaikoina ollut enempi kuin ennen. Ja ettei lukemisen osaaminen näy kunnolla koska hän ei jaksa keskittyä. Kotona on samaa. Kiroilua oli ennen joulua ja nyt tuli tieto, että hän jatkaa sitä yhä, ja kun ope oli puhunut asiasta lapselle, tämä oli sanonnut, että se on hienoa ja kovan pojan merkki. Ope toivoi, että me vanhemmat puhumme kotona. No, niin. Viikon aresti? Tietokone pois? Huutaminen? Ap

Vierailija kirjoitti:

Otin yhteyttä opeen kun tuli viesti levottomuudesta. Ja kyselin asiasta. Keskustelimme. Kysyin samalla lukemisen oppimisen hitaudesta ja siitä ollaanko ihan normirajoissa vielä. Ope vastasi, että en ole häntä luokalleen jättämässä tämän takia. Ei muuta. Erityisopen tunneilla käyvät kerran viikossa harjoittelemassa. Molemmat opet ovat sitä mieltä, että levottomuutta on nyt lähiaikoina ollut enempi kuin ennen. Ja ettei lukemisen osaaminen näy kunnolla koska hän ei jaksa keskittyä. Kotona on samaa. Kiroilua oli ennen joulua ja nyt tuli tieto, että hän jatkaa sitä yhä, ja kun ope oli puhunut asiasta lapselle, tämä oli sanonnut, että se on hienoa ja kovan pojan merkki. Ope toivoi, että me vanhemmat puhumme kotona. No, niin. Viikon aresti? Tietokone pois? Huutaminen? Ap

Pyydä että voitte jutella kasvotusten yhdessä pojan kanssa. Sekin voi auttaa, että lapsi konkreettisesti näkee teidät puhumassa yhdessä. Jos kotikonstit ja keskustelu eivät riitä, niin ottaisin yhteyttä perheneuvolaan. Lapsen kannalta olisi parasta, että saataisiin kiinni siitä mikä häntä riepoo, oli se sitten lukemisen hitaus tai vaikeus käsitellä omia tunnereaktioita.

Meillä on ollut hyvin raskas alkuvuosi, mietin voisiko se näkyä levottomuutena lapsella. Tuota kiroilemista en osaa sanoa, että mitä se voisi olla. Ilmeisesti kaveripiirin hyväksyntää haetaan. Pojalle on nyt avautunut uusi maailma kun on vähän päässyt kulkemaan kavereiden kanssa, ja kovin pitää yrittää saada hyväksyntää. En vain tiedä mistä kautta tätä lähtisi avaamaan. Meillä on nyt tulevana pe arviointikeskustelu. Ap

Tietäähän hän mitä ne vitut ja homot oikeasti tarkoittaa? Onhan se noloa huutaa pimppiä....

Vierailija kirjoitti:

Otin yhteyttä opeen kun tuli viesti levottomuudesta. Ja kyselin asiasta. Keskustelimme. Kysyin samalla lukemisen oppimisen hitaudesta ja siitä ollaanko ihan normirajoissa vielä. Ope vastasi, että en ole häntä luokalleen jättämässä tämän takia. Ei muuta. Erityisopen tunneilla käyvät kerran viikossa harjoittelemassa. Molemmat opet ovat sitä mieltä, että levottomuutta on nyt lähiaikoina ollut enempi kuin ennen. Ja ettei lukemisen osaaminen näy kunnolla koska hän ei jaksa keskittyä. Kotona on samaa. Kiroilua oli ennen joulua ja nyt tuli tieto, että hän jatkaa sitä yhä, ja kun ope oli puhunut asiasta lapselle, tämä oli sanonnut, että se on hienoa ja kovan pojan merkki. Ope toivoi, että me vanhemmat puhumme kotona. No, niin. Viikon aresti? Tietokone pois? Huutaminen? Ap

Oisko toi se tulokulma? Eikä rangaistus? Miksi kuvittelee, että kiroilu on hienoa? Kiroiletteko te? Sovitte yhdessä, että kaikki lopettaa kiroilun, ja kun se on onnistunut sitten palkinto koko perheelle. Onko väsynyt, herääkö aamulla pirteänä? Omien kolmen pojan levottomuus lisääntyy ihan silmissä kun ovat nukkuneet huonosti. Eikä siitä oppimisestakaan tule väsyneenä mitään.  Ja sitten tuohon päälle vielä se uhma, joka tosiaan paukahtaa päälle siinä eskarin ekan luokan tienoilla...

Voihan  tuossa olla takanakin jotain pelkoa kiusaamisesta, joko uhattu, joutunut kokemaan jotain tai nähnyt. Siksi on levoton ja yrittää esittää "kovaa poikaa". Kiroilu taitaa olla puolustuskeino. Koska kiroilu jatkuu luokassa, kiusaajat tai pelon kohde on siellä.

Lapsen rankaisu ei tuossa tilanteessa auta. Parempi olisi hyvässä rauhallisessa tilanteessa kotona keskustella miksi pitää esittää kovaa poikaa ja yrittää saada poika avautumaan.

Meillä on nyt kakkosluokkalainen, jonka työskentelyyn kiinnitin itse huomiota ekaluokan syksyllä. Opettaja ei nähnyt ongelmaa. Opeteltiin lukemaan, oli hidasta ja hankalaa. Ekan keväällä aloin epäillä lukiongelmia. Sain vain vakuutteluja, että jokainen oppii omaa tahtiaan. Otin yhteyttä erityisopeen ja koulupsykologiin. Erityisope ohitti mun huolen, mutta psykologi kiinnostui.

Sitten opettajakin huomasi, ettei tuntityöskentely suju (puoli vuotta mun jälkeen, mä en edes käyny koululla). Alettiin selvittää ja mä kysyin, miksi mun huolta ei otettu heti vakavasti, sain haukut siitä, että syyttelen ja syyllistän. Pyysin lukitestejä, erityisope ja psykologi pallotteli vastuuta edestakaisin. Erityisope: en voi tehdä diagnoosia. Psykologi: en tee tutkimuksia, enkä laita asiaa eteenpäin ennen kuin erityisope on tutkinut ja havainnut lukiongelmia. No, erityisope teki sit lukitestin ja selvis, että lukiongelma on. Sitä ei pitäny olla ja mä olin vaan liian hätäinen yms.

Sit tokan syysloman jälkeen (olin aiemmin antanu luvan kaikkiin tarpeellisiin tukitoimiin ja tutkimuksiin) lapsi siirrettiin erityisopetuksen pienryhmään äikän ja matikan tunneiksi. Ja kas, edistyminen oli 2kk:ssa sama, ku siihen asti koko kouluaikana. Nyt odotetaan psykologin testejä ja lukihäiriödiagnoosia (sanoin, että meille diagnoosit ei ole tärkeitä vaan apu).

Mun kokemuksen mukaan apua pitää vaatia aktiivisesti. Mun lapsi ei vaan pystyny keskittymään lähes 30 oppilaan ryhmässä. Mutta kun hän ei ole häiriöksi, uppoutuu siis omiin ajatuksiinsa tai seurailee hiljaa muiden touhuja, ni ei ollu opettajan kannalta ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut hyvin raskas alkuvuosi, mietin voisiko se näkyä levottomuutena lapsella. Tuota kiroilemista en osaa sanoa, että mitä se voisi olla. Ilmeisesti kaveripiirin hyväksyntää haetaan. Pojalle on nyt avautunut uusi maailma kun on vähän päässyt kulkemaan kavereiden kanssa, ja kovin pitää yrittää saada hyväksyntää. En vain tiedä mistä kautta tätä lähtisi avaamaan. Meillä on nyt tulevana pe arviointikeskustelu. Ap

Kai lapsellasi on isäkin mukana? Poika tarvitsee isää myös joten miten on?

Vierailija kirjoitti:

Sit tokan syysloman jälkeen (olin aiemmin antanu luvan kaikkiin tarpeellisiin tukitoimiin ja tutkimuksiin) lapsi siirrettiin erityisopetuksen pienryhmään äikän ja matikan tunneiksi. Ja kas, edistyminen oli 2kk:ssa sama, ku siihen asti koko kouluaikana.

Mun lapsi ei vaan pystyny keskittymään lähes 30 oppilaan ryhmässä.

Vain äidinkielen ja matikan osalta? Muissa aineissa pystyy keskittymään isossa joukossa?

On isä mukana, mutta hän on masentunut. Ja paljon pois kolmivuoron takia. Hän ei jaksa vapaalla oikeastaan mitään. Ja jos tästä sanon niin syyllistän ja valitan. Olen aika yksin kaiken tämän kanssa. Puhuin pojan kanssa ja hän ei vastaa mitään. Lopulta tokaisi, että eräs kaveri tönäisi hänet alas lumikasalta tänään ja pää oli kipeä. Ope oli sanonnut, että hän voi olla seuraavan välkän sisällä koska pää oli niin kipeä. Siis täh? Miksi tuosta ei sanottu mitään viestissä? Vai onko se pikku seikka? Poika tosiaan hakee jotain hyväksyntää ja tuntuu, että hän jää välillä jalkoihin. Ap