Paljonko säästätte kuukaudessa sijoituksiin, eläkkeeseen tms?

Olen ottanut asuntolainaa ja sijoituslainaa. Niiden arvo on kasvanut eksponentaalisesti 20 vuotta. Olen siis todellisuudessa maksanut 500.000€:n omaisuudestani noin 200.000€, eli 800€/kk.

Ne rahat pitää sijoittaa - säästämällä ei rikastu.

Aloitin 10v sitten ja ostin  sijoitusasunnon ja sitten toisen ja ...  Koska ne asunnot maksaa itse itsensä (suunnilleen) ja niiden arvokin nousee, on niiden arvo lähelle miljoonan nyt, tosin on velkaakin minulla on tuplaten tai triplaten normi-suomalaiseen verrattuna. Ja ihan pelkällä työnteolla tienatuilla rahoilla on tämä rahoitettu, ei ole perintöjä tai rikasta miestä. Ja pitää uskaltaa ottaa riskiä ja lainaa.

11 asunnosta jää pari-kolme tonnia kuukausittain lainan lyhennykseen, eli sen verran menee säätöön. Kun lainat maksettu alle 10 v. sisällä niin se sama määrä jää kuukausittain läteen tai muulla tavoin sijoitettavaksi.

Miten asunto maksaa itsensä? Vuokraa saa ehkä 600€/kk; vastikkeeseen menee 300€/kk. Kun laskee päälle vähän puskuria/1 kk vuodessa ilman vuokralaista -huonolla tuurilla- niin asuntolainaan saisi mennä maksimissaan 275€/kk. Ja sillä summalla ei kummoista lainaa lyhennetä.... 

Monilla ketjun ihmisistä tuntuu olevan aika paljon normipalkkaa isommat tulot, onhan se helppoa jos joka kuukausi jää pari tonnia ylimäärästä.

En oikein ymmärrä tuota velan ottamista - kasvoin itse perheessä jossa vanhemmat valvoivat yöt stressin takia panikoimassa sitä että miten pystytään kaikki maksamaan takaisin näillä minimituloilla. Ei innosta "uskaltamaan" tollanen.

Kun ensi perii isovanhemmat ja sitten muutaman lapsettoman tädin eikä ole sisaruksia niin helposti on satojentuhansien velaton omaisuus 30-kymppisenä

Kultalusikkalassuja hyvin paljon joukossa!

Tonni kuussa säästötilille tai osakkeisiin on tosiaan erittäin hyvä tahti.

Meidän perhe säästää sijoituksiin nelisen tonnia kuussa. Juuri ny se menee puoliksi mun palkasta ja puoliksi sijoitusten tuotoista, kun mies ei ole töissä.

Varallisuutta kertyy helposti kun tienaa ylemmän keskiluokan ansiotasoa mutta elää perusduunarin elintasoa. 

50 euroa kuussa menee lapsen rahastoon, 100e omaan rahastoon, 200 e säästötilille josta siirrän silloin tällöin rahastoihin, asp-tilille menee 50-1000e/kk. Velkaa mulla ei ole ollut vielä koskaan, olen 36v.

Vierailija kirjoitti:

Kun ensi perii isovanhemmat ja sitten muutaman lapsettoman tädin eikä ole sisaruksia niin helposti on satojentuhansien velaton omaisuus 30-kymppisenä

30-kymppinen on 300-vuotias. Kyllä sen ikäisenä pätäkkää onkin, jos on sijoittanut oikein.

Ei se "säästäminen" auta vaan sijoittaminen ja omaisuuden hoitaminen. Lisäksi tuottojen sijoittaminen takaisin. Huonosti on rahastot kyllä tuottanut jos olet noin paljon 15 vuotta säästänyt. Minä olen paljon vähemmän kuussa säästänyt ja lyhyemmän aikaa ja silti on jo 50 000 kasassa.

Menee tällä hetkellä noin 450€ asuntosijoituksista. Oon tyytyväinen tähän.

Meillä on niin päin, että asunnonvaihdon yhteydessä tarjoutui tilaisuus tehdä sijoituksia lainarahalla. Meillä oli siis reippaasti otettu asuntolainaa ja alun perin ajattelimme että asunnon myynnistä saadut rahat laitettaisiin kaikki lainanlyhennykseen. Mutta ei laitettu, koska se ei olisi vaikuttanut kuukausierään. Päätimme sijoittaa nuo rahat ja nyt meillä on reippaasti lainaa ja reippaasti sijoituksia. Emme siis käytännössä tee enää lisää sijoituksia, vaan maksamme sitä lainaa pois (1000€/kk). 

Ainoa mihin sijoitamme, on eläkesijoitukset. Niihin menee kummallakin 5000€ vuodessa. 

Meillä menee säästötilille 3000 kuussa, siitä noin puolet rahastoihin. Velkaa ei ole, asutaan vuokralla.

Mä en taas ymmärrä yhtään tuommoista omaisuuden keräämistä, itse mieluummin nautin elämästä tässä ja nyt. Toki säästän (lapsille menee 60 e kk rahastoon), itselläni rahastoissa/osakkeissa n. 6000 euroa. Mutta ei todellakaan ole mitään kymmenien/satojen tuhansien säästöjä näin 36-vuotiaana. Asunnon arvo n. 200k, lainaa vielä 70k, puoliksi siis miehen kanssa. Sijoitusasuntoa en edes haluaisi, liian työlästä ja vaivalloista ja aina riski siitä että vuokralainen ei maksakaan vuokraa/tuhoaa kämpän.

Vierailija kirjoitti:

Tuota varakkuus-ektjua ihmettelen huuli pyöreänä. Joka toisella on satojen tuhansien sijoitusvarallisuua ja muutamilla miljoonien. Ja kaikki omalla palkkatyöllä kerätty ellei nyt joku pieni muutaman kymmenentuhannen euron perintö ole jossain välissä vähän auttanut.

Olen itse säästänyt palkasta rahastoon 70-150€/kk viimeiset 15 vuotta ja kasassa on "hurjat" 13 000€. Ei siis juuri mitään. Säästää olisi pitänyt 1000€/kk että säästöjä kertyisi kymmenessä vuodessa yli 100 0000€ jne. Miten ihmeessä porukka pysyy säästämään sellaisia summia asumis- ja elämiskulujen päälle? Suomalaisten nettokeskiansio pyörii kaiketi jossain 2000€ huiteissa ja asuminen maksaa hiukan paikkakunnasta riippuen 500-1000€/kk/ aikuinen ja syödä täytyy ihan jokainen. Ja sähköä, vettä, kulkemista ja vakuutuksia on varmaan kaikilla; joillain enemmän ja joillain vähemmän. Pystyykö kaikki todella säästämään puolet nettoansioistaan? Ja siltikään ei omaisuutta kerry useita satojatuhansia.... Missä tämä yhtälö oikein mättää?

Asuntojen arvoa ei voi laskea varallisuuteen muualla kuin ehkä KäehäIII:n sisäpuolella; muualla Suomessa asunnon kaupaksisaaminen on pieni ihme ja osa asunnoista on täysin arvottomia. Maa ja metsäomaisuus on lähes arvotona ellei puusto ole juuri hakkuuikäistä ja hyvälaatuista.

Jos olet oikeasti säästänyt rahastoon 70-150 euroa kuukaudessa 15 vuoden ajan ja pääoma on 13 000 euroa eli parhaimmillaankin nollatuotolla tai jos keskisäästösi on yli 100 euroa, niin melko raskaasti tappiolla. Mistä rahastosta on kyse? Oikeastaan millään hajautetulla sijoitusmuodolla ole tehnyt viimeisen 15 vuoden aikana tappiota, joten sinua on kansankielellä kusetettu.

Vierailija kirjoitti:

Mä en taas ymmärrä yhtään tuommoista omaisuuden keräämistä, itse mieluummin nautin elämästä tässä ja nyt. Toki säästän (lapsille menee 60 e kk rahastoon), itselläni rahastoissa/osakkeissa n. 6000 euroa. Mutta ei todellakaan ole mitään kymmenien/satojen tuhansien säästöjä näin 36-vuotiaana. Asunnon arvo n. 200k, lainaa vielä 70k, puoliksi siis miehen kanssa. Sijoitusasuntoa en edes haluaisi, liian työlästä ja vaivalloista ja aina riski siitä että vuokralainen ei maksakaan vuokraa/tuhoaa kämpän.

Tässä lajissa ikäkin vaikuttaa aika paljon. Ei meilläkään ollut mitään omia säästöjä tuossa kohtaa, oltiin säästetty vaan lapselle. Alettiin säästämään itselle siinä kohtaa kun 7-vuotiaan lapsen säästöt ylitti 15000€ ja lamppu syttyi päässä, että tämä pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminenhan alkaa tuottaa tulosta, pitäiskö meidänkin?!

Kyllä me on matkusteltu ja vietetty ihan normaalia elämää silti. Turhat shoppailut ja taksilla ajelut kun jätti vähemmälle, niin rahaa alkoi säästyä. Toki meillä on vain yksi lapsi ja ekat 10 vuotta lapsiperheenä oltiin ilman autoa. Joku pitäisi tätä köyhäilynä, mutta olen huomannut, että tuntuu kivemmalta ostaa ne autot ja veneet vasta siinä vaiheessa, kun niihin on oikeasti varaa eikä ne vie perheen taloutta ihan kuralle. Jos me oltaisiin heti lapsen synnyttyä ostettu auto, niin tuskin meillä edes mitään säästöjä olisi ja venettä nyt ei ainakaan.