Arka lapsi ei voi olla temperamenttinen.
Mistä tämä hassu väittämä on peräisin?
Mulla on arka lapsi. Eli ihmisten ilmoilla istuu sylissäni, kun ei rohkene siitä mihinkään lähteä.
Ja sitten saankin aina kuulla, että tuo ei varmasti osaa edes huutaa. Mulla jää aina suu auki, että mistä tuo nyt noin keksi sanoa. No nyt olen sitten vihdoin älynnyt, että nää sanojat ei vaan jotenkin taida hokata sitä, että lapsi on vain arka, ei rauhallinen.
Tänään se lapsi nyt taas kerran rääkyi uhmakohtaustaan toista tuntia. Ja juuri toissapäivänä tuttu sanoi tuon, ettei varmasti koskaan huuda. Sanoinkin sille sillon, että sinä et vain tiedä, sillä et näe häntä kotona.
Lähinnä kai minua ärsyttää se, että minun ei uskota tietävän uhmasta mitään. Eikä myöskään riehumisesta, lujasta tahdosta tai huutamisesta. Mutta kun minäkin kaipaisin kokemusten vaihtoa. Vaan annas olla, jos jotain sanon, niin saan kuulla vain, että ei teillä taida kuitenkaan sellaista olla. Höh!
Kommentit (5)
lasta joilla on ollut tosi helpot uhmaiät. Mukautuvaisia ja kivoja luonteeltaan, mutta impulsiivisia, joten kasvattamaan joutuu lähinnä sillä saralla.
vaikka lapset ovat kaikkea muuta kuin arkoja, ei heillä ole mitään erisyisen ihmeellistä uhmaa ollut. Eli ei se uhma mitenkään ei-arkoíhin lapsiin liity.
Että uhma voi olla tai olla olematta aivan samalla tavalla rauhallisella, vilkkaalla, juttelevaisella, hiljaisella, kovaäänisellä, jne lapsella.
Sitäpä sitten juuri ihmettelinkin, että miten kaikki eivät tätä tajua.
ap
Nuo kommentit johtuu vain siitä, että arkuus sekoitetaan usein rauhallisuuteen, kun ei tunneta lasta, eikä tiedetä millainen hän on kotioloissa.